Suomalaisten alkuperäislammasrotujen villan hyödyntäminen tuotemuotoilussa
Pietilä, Suvi (2019)
Pietilä, Suvi
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052216617
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052216617
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin suomenlampaan, kainuunharmaksen ja ahvenanmaanlampaan villan hyödyntämistä tuotemuotoilussa Tex-Inno ry:n stipendin rahoittamana. Tutkimusmenetelmiä oli kolme: haastattelu, materiaalitestaaminen ja konstruktiivinen tutkimus. Tutkielman motiivina oli selvittää suomalaisten alkuperäislammasrotujen villan mahdollisuuksia tuotteiden materiaalina.
Haastattelin kahdeksaa villa-alan asiantuntijaa aina lampurista kehräämötyöntekijään ja villatuotteita valmistavaan yrittäjään. Vierailin samalla heidän tuotantotiloissaan. Pyrin haastatteluilla saamaan mahdollisimman laajan kuvan suomalaisen villateollisuuden nykytilanteesta. Haastatteluista ilmenikin, että villan teollinen jatkojalostus Suomessa on kovin pientä ja esimerkiksi teollinen villapesula puuttuu kokonaan Suomesta. Alkuperäislammasrotujen villalankaa on saatavilla pääsääntöisesti käsityölankana. Teollisille kudontakoneille sopivaa lankaa on vaikea saada ja se on standardisoimatonta.
Materiaalitestaamisessa tutustuin kolmen suomalaisen alkuperäisrodun villan ominaisuuksiin näyteneuletilkkujen ja huovutusmallipalojen sekä Ahvenanmaanlampaan villa -workshopin avulla. Jokaisella rodulla on omat piirteensä, mutta yleisellä tasolla suomalaisten alkuperäislammasrotujen valttikorttina ovat kiilto, villan värikirjo, luonnollisuus ja ekologisuus. Ahvenanmaanlampaan villa näyttäytyi moninaisimpana, sillä sen villa poikkesi eniten eri lammasyksilöiden välillä. Ahvenanmaanlampaalla on tyypillisesti suomenlampaasta ja kainuunharmaksesta poiketen kaksikerroksillinen villa, mutta myös pelkkiä alusvillaisia ahvenanmaanlampaita on tavattavissa.
Materiaalitestaamisen pohjalta konstruktiivisen tutkimuksen avulla suunnittelin prototyyppituotesarjan. Tutkielmani haastatteluista ilmeni, että suomalainen villa voisi menestyä ulkomailla, esimerkiksi Japanissa. Niinpä brändäsin tuotesarjan sopimaan myös kansainvälisille markkinoille. Valmistin kolme pientä käsilaukkua, joista jokainen edustaa yhtä rotua. Brändin nimeksi annoin AHSUKA ja nimesin tuotteet rotujen englanninkielisillä nimillä: Finnsheep, Kainuu Grey ja Åland sheep.
Tutkielmani tuloksena ilmeni, että suomalaisten alkuperäislammasrotujen villa sopii ominaisuuksiltaan erittäin hyvin tuotteiden materiaaliksi. Eri rotujen erilaista villaa voidaan suunnata juuri niitä ominaisuuksia vaativiin tuotteisiin. Suurena ongelmana on villan keräilyverkoston huono toimivuus, jonka vuoksi kaikki villa ei päädy jatkojalostukseen, sekä Suomen pieni villateollisuus vähäisine teollisine koneineen.
Haastattelin kahdeksaa villa-alan asiantuntijaa aina lampurista kehräämötyöntekijään ja villatuotteita valmistavaan yrittäjään. Vierailin samalla heidän tuotantotiloissaan. Pyrin haastatteluilla saamaan mahdollisimman laajan kuvan suomalaisen villateollisuuden nykytilanteesta. Haastatteluista ilmenikin, että villan teollinen jatkojalostus Suomessa on kovin pientä ja esimerkiksi teollinen villapesula puuttuu kokonaan Suomesta. Alkuperäislammasrotujen villalankaa on saatavilla pääsääntöisesti käsityölankana. Teollisille kudontakoneille sopivaa lankaa on vaikea saada ja se on standardisoimatonta.
Materiaalitestaamisessa tutustuin kolmen suomalaisen alkuperäisrodun villan ominaisuuksiin näyteneuletilkkujen ja huovutusmallipalojen sekä Ahvenanmaanlampaan villa -workshopin avulla. Jokaisella rodulla on omat piirteensä, mutta yleisellä tasolla suomalaisten alkuperäislammasrotujen valttikorttina ovat kiilto, villan värikirjo, luonnollisuus ja ekologisuus. Ahvenanmaanlampaan villa näyttäytyi moninaisimpana, sillä sen villa poikkesi eniten eri lammasyksilöiden välillä. Ahvenanmaanlampaalla on tyypillisesti suomenlampaasta ja kainuunharmaksesta poiketen kaksikerroksillinen villa, mutta myös pelkkiä alusvillaisia ahvenanmaanlampaita on tavattavissa.
Materiaalitestaamisen pohjalta konstruktiivisen tutkimuksen avulla suunnittelin prototyyppituotesarjan. Tutkielmani haastatteluista ilmeni, että suomalainen villa voisi menestyä ulkomailla, esimerkiksi Japanissa. Niinpä brändäsin tuotesarjan sopimaan myös kansainvälisille markkinoille. Valmistin kolme pientä käsilaukkua, joista jokainen edustaa yhtä rotua. Brändin nimeksi annoin AHSUKA ja nimesin tuotteet rotujen englanninkielisillä nimillä: Finnsheep, Kainuu Grey ja Åland sheep.
Tutkielmani tuloksena ilmeni, että suomalaisten alkuperäislammasrotujen villa sopii ominaisuuksiltaan erittäin hyvin tuotteiden materiaaliksi. Eri rotujen erilaista villaa voidaan suunnata juuri niitä ominaisuuksia vaativiin tuotteisiin. Suurena ongelmana on villan keräilyverkoston huono toimivuus, jonka vuoksi kaikki villa ei päädy jatkojalostukseen, sekä Suomen pieni villateollisuus vähäisine teollisine koneineen.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4503]