Työhyvinvointi lapsi- ja perhesosiaalityössä "Sosiaalityöntekijöiden kokemuksia työssä jaksamisesta"

Abstract

Tämän Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät tukevat lapsi- ja perhesosiaalityön sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia ja auttavan heitä jaksamaan työssään. Tutkimuksen pääpaino oli työhyvinvointia tukevissa tekijöissä, mutta siinä sivuttiin myös työhyvinvointia heikentäviä asioita. Ennakko-oletuksena oli, että sosiaalityöntekijät tekevät vaativaa asiantuntijatyötä heikoilla resursseilla kiireessä ja paineen alla. Sekä sosiaalihuoltolain mukaisessa asiakkuudessa olevat että lastensuojeluperheet ovat usein moniongelmaisia, mikä asettaa paineita ja osaamisvaatimuksia sosiaalityöntekijöille. Työntekijöiden asiakasmäärät ovat monessa kunnassa yli suositusten, mikä vaikuttaa työntekijän työn hallinnan tunteeseen. Tutkimuksessa tuotiin esille työhyvinvointia tukevien tekijöiden lisäksi toiveita siitä, miten työhyvinvointia voitaisiin työpaikoilla edistää.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi työhyvinvoinnin käsite. Lisäksi tutkimuksen työhyvinvointia käsittelevän rungon luo Marja-Liisa Mankan vuonna 2006 tekemä työhyvinvointimalli. Mankan mukaan työhyvinvointi jaotellaan viiteen eri osaalueeseen, joita ovat työilmapiiri, johtaminen, organisaatio, työn sisällölliset sekä työntekijään liittyvät asiat. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin Sosiaalityön uraverkostosta kyselylomakkeella. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Saatujen tutkimustulosten perusteella lapsi- ja perhesosiaalityön sosiaalityöntekijän työssä jaksamista tukevat erityisesti työparityö, tiimityö sekä työyhteisö. Sosiaalityöntekijät korostivat lähiesimiehen tuen merkitystä työhyvinvointiin liittyen. Vähemmistö vastaajista koki työssä jaksamisensa hyvänä. Sosiaalityöntekijät kokivat tekevänsä vaikeaa ja aliresursoitua asiantuntijatyötä. Vastaajien mielestä ylempi johto ja organisaatio eivät tue työssä jaksamista, koska heillä ei ole ymmärrystä työn substanssiin. Monet vastaajat toivoivat työhyvinvoinnin tueksi esimiehen ja johdon aitoa kiinnostusta työntekijöiden työhyvinvointiin.