"Rajoitteista huolimatta..." Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöiden käsityksiä kehitysvammaisten asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistumisesta

Abstract

Tutkielmassa tarkasteltiin sosiaalityön kehitysvammaisten asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistumista tehostetussa palveluasumisessa erityishuoltolain muutoksen (20.5.2016/381) myötä vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuskysymykset olivat 1) Miten vammaispalvelun sosiaalityöntekijät käsittävät erityishuoltolain itsemääräämistä turvaavien säännösten vahvistaneen kehitysvammaisten asiakkaiden itsemääräämisoikeutta? 2) Miten asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on läsnä vammaispalvelujen sosiaalityössä?

Tutkielma on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin hyödyntäen fenomenografista lähestymistapaa. Tutkielman aineisto koostuu seitsemän vammaispalveluissa työskentelevän sosiaalityöntekijän yksilöhaastatteluista, jotka toteuttiin teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin fenomenografisen sisällönanalyysin avulla. Aineistosta muodostui kolme itsemääräämisoikeuden vahvistumista kuvaavaa kuvauskategoriaa, jotka kaikki koostuvat kolmesta kategorian reunaehtoja kuvaavasta alatekijästä.

Tutkielma osoitti, että sosiaalityöntekijät käsittävät erityishuoltolain muutoksen vaikuttaneen niin vammaissosiaalityön sisältöön kuin myös asumisyksiköiden arkeen, tuoden näitä kahta asiakkaalle tärkeää toimintaympäristöä lähemmäs toisiaan. Sosiaalityöntekijöiden käsitysten mukaan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ovat vahvistaneet sosiaalityöntekijöiden oma rooli valvonnassa, asiakkaiden itsemääräämiskyvyn tunnistaminen eri keinoin sekä se, että asiakkaiden itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on sääntelyn avulla tehty läpinäkyvää ja asiakkaiden oikeusturvan lähtökohdat huomioivaa toimintaa. Tutkielmani osoitti myös, että itsemääräämisoikeus vammaissosiaalityössä on asiakkaan nostamista keskiöön.