Osallistuva budjetointi : kuntalaisten näkökulmia deliberatiivisten demokratiateorioiden valossa
Kyllönen, Antti (2019)
Kyllönen, Antti
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061420472
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061420472
Tiivistelmä
Osallistuva budjetointi on Brasiliassa kehittynyt kansalaisosallistumisen malli, jossa kansalaiset pääsevät osallistumaan päätöksentekoprosessiin ja päättämään yhdessä muiden kansalaisten kanssa yhteisten julkisten varojen käytöstä. Menetelmän tavoitteena on vahvistaa kansalaisten toimijuutta yhdistämällä talous ja demokratia. Tässä pro gradu –tutkielmassa osallistuvaa budjetointia käsitellään kansalaisten näkökulmasta suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa.
Tutkimuksen tutkimusongelma tarkastelee osallistuvaan budjetointiin osallistumista sekä tulevaisuuden osallistuvan budjetoinnin hankkeiden kehittämistä kansalaisnäkökulmasta. Tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat kuntalaisten motivaatioon ja mahdollisuuksiin osallistua osallistuvaan budjetointiin sekä millaisilla tekijöillä on merkitystä tulevaisuudessa toteutettavien osallistuvan budjetoinnin hankkeiden kehittämisen kannalta. Samalla tutkimus tarkastelee, millaisena kuntalaiset kokevat vuorovaikutuksen merkityksen osallistuvassa budjetoinnissa suhteessa deliberatiivisiin demokratiateorioihin. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat deliberatiivinen demokratia, osallisuus, budjetti ja osallistuva budjetointi. Sisällöllisesti tutkimus käsittelee sekä osallistuvan budjetoinnin lähtökohtia ja periaatteita että käytännön soveltamista ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tulkitseva tutkimus, jonka tavoitteena on tarkastella tutkimusaihetta uudenlaisista näkökulmista ja pyrkiä ymmärtämään aineiston taustalla olevia merkityksiä. Tutkimus ei siten tuotakaan täysin yksiselitteisiä yleistyksiä vaan tarjoaa tulevaisuuden osallistuvan budjetoinnin hankkeiden kehittäjille kansalaisten näkemyksiin perustuvia näkökulmia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu deliberatiivisten demokratiateorioiden ympärille. Tutkimusaineistona tutkimuksessa toimivat Tampereella asuvien aikuisten 18-64-vuotiaiden ihmisten mielipiteet ja kokemukset osallistuvasta budjetoinnista, joita tutkimuksessa kartoitettiin sähköisen lomakekyselyn avulla. Kerätyn aineiston analyysiin sovellettiin määrällisen ja laadullisen analyysin piirteitä yhdistellen teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen johtopäätöksinä tutkimus tuotti näkökulmia siitä, millaisten merkitysten huomioiminen on tärkeää tulevaisuuden osallistuvan budjetoinnin hankkeiden kehittämisessä tulevaisuuden vaikuttavien ja legitiimisti hyväksyttävien tulosten aikaan saamiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella osallistuvaan budjetointiin osallistumiseen vaikuttavia merkittäviä osallistumista mahdollistavia tai rajoittavia tekijöitä ovat erityisesti osallistumisen kohde, osallistumisen vaihe, osallistumiseen käytettävä aika sekä osallistumisen käytännön toteutustapa. Tutkimuksen perusteella ihanteellinen osallistuminen muodostuisi erityisesti omaan asuinalueeseen kohdistuvasta alkuideoinnista ja lopullisesta päätöksenteosta, jossa osallistuminen tapahtuisi helposti ja nopeasti erityisesti sähköisten osallistumismuotojen kautta. Keskeinen merkitys hankkeisiin osallistumisessa on myös vuorovaikutuksella, jonka tutkimukseen osallistuneet kansalaiset toivoivat perustuvan vapaaehtoisuuteen ja olevan todellisuudessa vaikuttavaa osallistumisen kohteiden kehittämisen kannalta. Deliberatiivisten demokratiateorioiden valossa kansalaisten vähäinen halu keskustella toistensa kanssa luo kuitenkin haasteita osallistuvan budjetoinnin käytännön toteuttamisen kannalta.
Tutkimuksen tutkimusongelma tarkastelee osallistuvaan budjetointiin osallistumista sekä tulevaisuuden osallistuvan budjetoinnin hankkeiden kehittämistä kansalaisnäkökulmasta. Tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat kuntalaisten motivaatioon ja mahdollisuuksiin osallistua osallistuvaan budjetointiin sekä millaisilla tekijöillä on merkitystä tulevaisuudessa toteutettavien osallistuvan budjetoinnin hankkeiden kehittämisen kannalta. Samalla tutkimus tarkastelee, millaisena kuntalaiset kokevat vuorovaikutuksen merkityksen osallistuvassa budjetoinnissa suhteessa deliberatiivisiin demokratiateorioihin. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat deliberatiivinen demokratia, osallisuus, budjetti ja osallistuva budjetointi. Sisällöllisesti tutkimus käsittelee sekä osallistuvan budjetoinnin lähtökohtia ja periaatteita että käytännön soveltamista ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tulkitseva tutkimus, jonka tavoitteena on tarkastella tutkimusaihetta uudenlaisista näkökulmista ja pyrkiä ymmärtämään aineiston taustalla olevia merkityksiä. Tutkimus ei siten tuotakaan täysin yksiselitteisiä yleistyksiä vaan tarjoaa tulevaisuuden osallistuvan budjetoinnin hankkeiden kehittäjille kansalaisten näkemyksiin perustuvia näkökulmia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu deliberatiivisten demokratiateorioiden ympärille. Tutkimusaineistona tutkimuksessa toimivat Tampereella asuvien aikuisten 18-64-vuotiaiden ihmisten mielipiteet ja kokemukset osallistuvasta budjetoinnista, joita tutkimuksessa kartoitettiin sähköisen lomakekyselyn avulla. Kerätyn aineiston analyysiin sovellettiin määrällisen ja laadullisen analyysin piirteitä yhdistellen teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen johtopäätöksinä tutkimus tuotti näkökulmia siitä, millaisten merkitysten huomioiminen on tärkeää tulevaisuuden osallistuvan budjetoinnin hankkeiden kehittämisessä tulevaisuuden vaikuttavien ja legitiimisti hyväksyttävien tulosten aikaan saamiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella osallistuvaan budjetointiin osallistumiseen vaikuttavia merkittäviä osallistumista mahdollistavia tai rajoittavia tekijöitä ovat erityisesti osallistumisen kohde, osallistumisen vaihe, osallistumiseen käytettävä aika sekä osallistumisen käytännön toteutustapa. Tutkimuksen perusteella ihanteellinen osallistuminen muodostuisi erityisesti omaan asuinalueeseen kohdistuvasta alkuideoinnista ja lopullisesta päätöksenteosta, jossa osallistuminen tapahtuisi helposti ja nopeasti erityisesti sähköisten osallistumismuotojen kautta. Keskeinen merkitys hankkeisiin osallistumisessa on myös vuorovaikutuksella, jonka tutkimukseen osallistuneet kansalaiset toivoivat perustuvan vapaaehtoisuuteen ja olevan todellisuudessa vaikuttavaa osallistumisen kohteiden kehittämisen kannalta. Deliberatiivisten demokratiateorioiden valossa kansalaisten vähäinen halu keskustella toistensa kanssa luo kuitenkin haasteita osallistuvan budjetoinnin käytännön toteuttamisen kannalta.
Kokoelmat
- Pro gradut [4089]