Hiljainen tieto opastustyössä – kiinalaisten kanssa lumettomassa metsässä
Liljedahl, Pipsa (2019)
Liljedahl, Pipsa
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061620644
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061620644
Tiivistelmä
Visit Finlandin uusimman kohderyhmäoppaan (Tunne asiakkaasi!, s. 11) mukaan vuonna 2017 kiinalaiset muodostivat viidenneksi suurimman ryhmän Suomessa yöpyvistä matkailijoista. Yksi kiinalaisiin vetoava tekijä on luonnon eksoottisuus. Kiinalaisten matkailu Suomessa keskittyy etenkin talvella Lappiin ja kesällä pääkaupunkiseudulle (Visit Finland, 2018a). Lapissa safariyritykset tarjoavat matkailijoille mahdollisuuden tutustua luontoon opastettujen retkien avulla.
Aiemmassa tutkimuksessa opastuksesta esille nouseva oppaan rooli tulkitsijana liitetään usein kulttuurienväliseen viestintään ja kulttuurin välitykseen. Aiempi tutkimus kiinalaisten opastamisesta keskittyy kiinalaisten oppaiden opastamiin kiinalaisryhmiin Manner-Kiinan ulkopuolella. Luonto-opastusta on tutkittu talven safareilla Lapissa muun muassa etnografisesti (Rantala, 2010, 2011) ja matkailutyön monitaitoisuuden näkökulmasta (Valkonen, 2010, 2011). Tutkielmani yleinen tavoite on kuvailla, kuinka kiinalaisten kanssa ollaan metsässä.
Hiljainen tieto on jotain, mitä ei voi kielellisesti sanoa, eikä sitä ihminen itse tiedä. Tutkimuskohteeni on kerronnallisesti ilmentyvä hiljainen tieto kiinalaisten opastamisesta metsässä hiljaisen tiedon teoreettisessa viitekehyksessä. Rajaan opastamisen lumettomaan metsään, mikä vie painopistettä pois talvisesongista, johon Lapin matkailu on pitkään keskittynyt.
Tutkimustehtävänäni on tarkastella, millaista hiljaista tietoa ilmenee oppaiden kertomuksissa kiinalaisten opastamisesta metsässä. Vastaan tähän kysymykseen seuraavien osakysymysten avulla: Miten opastustyötä on tutkittu? Miten hiljaista tietoa voidaan tutkia? Millä tavalla oppaat kertovat opastamisen tilanteista? Millaista kulttuurienvälistä osaamista oppaiden kertomuksista välittyy? Kuinka oppaat tulkitsevat kiinalaisia? Aineistoni koostuu oppaiden haastatteluista, jotka analysoin semioottisen kertomusanalyysin avulla kiinnittäen huomiota pragmaattisiin modaalisuuksiin, eli tekemisen mahdollisuuksiin ja välttämättömyyksiin. Tutkijana paikannun suomalaisuuteni kautta, johon kuuluu vahvasti metsä: kasvoin metsän ympäröimänä. Samaistun siis haastattelemiini oppaisiin samankaltaisen kulttuuritaustan kautta. Tarkastelen tahtomattanikin kiinalaisia ja kiinalaista kulttuuria länsimaalaisuudesta käsin.
Tutkimukseni päätuloksena on, että oppailla on hiljaista tietoa sekä tulkitsemisesta että suomalaisesta metsästä. Opas tulkitsee metsää kiinalaisille, ja se on hänen velvollisuutensa. Kiinalaisten ryhmien mukana oleva matkanjohtaja välittää suomalaisen oppaan tulkintaa, jolloin kummankin kulttuurienvälinen osaamisella on suuri merkitys. Oppaat tulkitsevat kiinalaisia haluamisen kautta: kiinalaiset haluavat maistella metsän antimia ja valokuvata. Tulosten avulla voi kehittää opastettuja retkiä: kiinalaisia opastetaan metsässä luontoa tulkitsemalla. Tulkinta liittyy tekemiseen, kuten kävelyyn, sekä aistikokemuksiin, kuten tuntoon, maistamiseen ja haistamiseen. Jatkotutkimuksessa olisi tärkeää perehtyä oppaan ja matkanjohtajan vuorovaikutukseen, ja sen merkityksiin asiakkaan matkailukokemukselle.
Aiemmassa tutkimuksessa opastuksesta esille nouseva oppaan rooli tulkitsijana liitetään usein kulttuurienväliseen viestintään ja kulttuurin välitykseen. Aiempi tutkimus kiinalaisten opastamisesta keskittyy kiinalaisten oppaiden opastamiin kiinalaisryhmiin Manner-Kiinan ulkopuolella. Luonto-opastusta on tutkittu talven safareilla Lapissa muun muassa etnografisesti (Rantala, 2010, 2011) ja matkailutyön monitaitoisuuden näkökulmasta (Valkonen, 2010, 2011). Tutkielmani yleinen tavoite on kuvailla, kuinka kiinalaisten kanssa ollaan metsässä.
Hiljainen tieto on jotain, mitä ei voi kielellisesti sanoa, eikä sitä ihminen itse tiedä. Tutkimuskohteeni on kerronnallisesti ilmentyvä hiljainen tieto kiinalaisten opastamisesta metsässä hiljaisen tiedon teoreettisessa viitekehyksessä. Rajaan opastamisen lumettomaan metsään, mikä vie painopistettä pois talvisesongista, johon Lapin matkailu on pitkään keskittynyt.
Tutkimustehtävänäni on tarkastella, millaista hiljaista tietoa ilmenee oppaiden kertomuksissa kiinalaisten opastamisesta metsässä. Vastaan tähän kysymykseen seuraavien osakysymysten avulla: Miten opastustyötä on tutkittu? Miten hiljaista tietoa voidaan tutkia? Millä tavalla oppaat kertovat opastamisen tilanteista? Millaista kulttuurienvälistä osaamista oppaiden kertomuksista välittyy? Kuinka oppaat tulkitsevat kiinalaisia? Aineistoni koostuu oppaiden haastatteluista, jotka analysoin semioottisen kertomusanalyysin avulla kiinnittäen huomiota pragmaattisiin modaalisuuksiin, eli tekemisen mahdollisuuksiin ja välttämättömyyksiin. Tutkijana paikannun suomalaisuuteni kautta, johon kuuluu vahvasti metsä: kasvoin metsän ympäröimänä. Samaistun siis haastattelemiini oppaisiin samankaltaisen kulttuuritaustan kautta. Tarkastelen tahtomattanikin kiinalaisia ja kiinalaista kulttuuria länsimaalaisuudesta käsin.
Tutkimukseni päätuloksena on, että oppailla on hiljaista tietoa sekä tulkitsemisesta että suomalaisesta metsästä. Opas tulkitsee metsää kiinalaisille, ja se on hänen velvollisuutensa. Kiinalaisten ryhmien mukana oleva matkanjohtaja välittää suomalaisen oppaan tulkintaa, jolloin kummankin kulttuurienvälinen osaamisella on suuri merkitys. Oppaat tulkitsevat kiinalaisia haluamisen kautta: kiinalaiset haluavat maistella metsän antimia ja valokuvata. Tulosten avulla voi kehittää opastettuja retkiä: kiinalaisia opastetaan metsässä luontoa tulkitsemalla. Tulkinta liittyy tekemiseen, kuten kävelyyn, sekä aistikokemuksiin, kuten tuntoon, maistamiseen ja haistamiseen. Jatkotutkimuksessa olisi tärkeää perehtyä oppaan ja matkanjohtajan vuorovaikutukseen, ja sen merkityksiin asiakkaan matkailukokemukselle.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4515]