Opettajien ja kodin merkitys luokanopettajaopiskelijoiden matematiikka-ahdistuksen kehittymisessä

Abstract

Tämän Pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen merkitys opettajilla ja kodilla on ollut luokanopettajaopiskelijoiden kouluaikaisissa kokemuksissa matematiikka-ahdistuksen kehittymisessä. Aiempien tutkimusten mukaan matematiikka-ahdistus voi estää luokanopettajaa kehittymästä hyväksi matematiikan opettajaksi, koska opettajan matematiikkakuva vaikuttaa oppilaiden matematiikkakuvan kehittymiseen. Opettajien ja kodin merkitystä lähestyttiin tutkimuksessa heidän välittämiensä tavoiteorientaatiotapojen ja tuen näkökulmasta.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 63 Lapin yliopiston ensimmäisen vuosikurssin luokanopettajaopiskelijaa. Aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelman avulla. Analyysimenetelminä opettajien ja kodin tavoiteorientaatiotapoja ja tukea tarkasteltaessa käytettiin pääkomponenttianalyysia ja keskiarvomuuttujia. Reliabiliteettianalyysissä hyödynnettiin korrelaatiotarkasteluja ja Cronbachin alfaa. Vastaajien ryhmittelyssä tutkiessa yhteyttä opettajien ja kodin tavoiteorientaatioiden ja tuen sekä matematiikka-ahdistuksen kokemisen välillä käytettiin ryhmittelyanalyysia.

Tutkimuksessa matematiikka-ahdistuksen taso näyttäytyi voimakkaampana naisilla kuin miehillä. Sekä opettajien että kodin kohdalla vastaajat jakautuivat ryhmiin, joista yhdessä painottui oppimisorientaatio, toisessa suoritusorientaatio ja kolmannessa ryhmässä ei koettu niin opettajien kuin kodinkaan välittäneen kumpaakaan tavoiteorientaatiotapaa. Tulosten mukaan etenkin opettajan suoritusorientaatiolla on yhteys luokanopettajaopiskelijan matematiikka-ahdistuksen kokemiseen. Kodin tavoiteorientaatiotapa näyttäytyi tuloksissa vähemmän merkityksellisenä opettajiin verrattuna. Myös opettajalta saadun tuen määrä oli yhteydessä matematiikka-ahdistuksen kokemiseen. Kodin tuen vaikutus ei ollut yhtä selkeä.

Saaduilla tutkimustuloksilla on merkitystä etenkin luokanopettajakoulutuksen matematiikan opintojen kannalta. Tutkimus osoittaa, että luokanopettajakoulutuksessa on tarpeen tehdä töitä matematiikka-ahdistuksen tiedostamiseksi, jotta voitaisiin estää sen siirtyminen tulevilta opettajilta heidän oppilailleen. Näin voidaan turvata matematiikan osaaminen Suomessa myös tulevaisuudessa.