Tietosuoja-asetuksen soveltaminen tekoäly-yrityksessä
Näsi, Amanda (2019)
Näsi, Amanda
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019080523461
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019080523461
Tiivistelmä
Tutkimusaiheeni kohdistuu niihin velvoitteisiin, jotka erityisesti tekoäly-yrityksen on otettava huomioon implementoidessaan vuonna 2018 sovellettavaksi tulleen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia. Tutkimukseni selvittää kahden ajankohtaisen alan, tekoälyn ja tietosuojan, kohtaamista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tasolla. Tutkimuksessani tekoäly-yritys toimii rekisterinpitäjänä ja tulkitsen asetusta yrityksen näkökulmasta hahmottaen kulloinkin tietosuoja-asetuksen mukaisen konkreettisen ratkaisun tietosuoja-asioihin yrityksessä.
Tutkielman tavoite on selvittää ensinnäkin, mitkä kohdat tietosuoja-asetuksessa ovat erityisesti tekoäly-yrityksen näkökulmasta olennaisia ja miten tekoäly-yritys pystyy konkreettisesti vastaamaan näiden kohtien asettamiin vaatimuksiin. Mikäli vaatimuksiin vastaaminen on haastavaa tai niiden sisältö on omiaan aiheuttamaan tulkinnanvaraisuutta, tutkin, onko sen perusteella aihetta tehdä johtopäätös asetuksen puutteellisuudesta tai jopa oman tietosuojalain sääntelylle tekoälyn tietosuoja-asioihin.
Tutkielman kannalta keskeiset käsitteet jakautuvat tekoälyä ja tietosuojaa koskeviin termeihin. Tekoälyn osalta tutkielma pohjustaa tekoäly-yrityksen kannalta keskeisiä kokonaisuuksia lähtien liikkeelle tekoälyn raaka-aineesta, big datasta, siirtyen mekanismiin, jossa tieto liikkuu, eli koneoppimiseen ja syväoppimiseen, päätyen tekoälytuotteeseen tai -palveluun. Tietosuojan osalta tutkimus keskittyy automaattiseen päätöksentekoon, tietosuojaperiaatteisiin ja vaikutustenarviointiin.
Tutkimusmetodini on pääasiallisesti oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia noudattava, mutta tietosuoja-asetuksen puutteiden kohdalla tutkielma sisältää myös de lege ferenda -kannanottoja.
Tutkielman lopputuloksena syntyy tietosuoja-asetuksen tulkinnanvaraisiin kohtiin soveltuvia ratkaisuehdotuksia, joita tekoäly-yritys voi hyödyntää tai tulkita omassa liiketoiminnassaan asetusta soveltaessaan. Tutkielma päätyy tulkitsemaan tietosuoja-asetusta sekä puutteellisena että rajoittavana tekoäly-yrityksen näkökulmasta. Asetus ei estä tekoäly-yrityksen toimintaa, mutta sen soveltaminen voi rajoittaa tekoälyn tuomien mahdollisuuksien eksponentiaalista hyödyntämistä. Toisaalta asetuksen noudattaminen voi muodostaa kilpailuedun yritykselle. Lisäksi tutkielma ehdottaa, että tekoälyyn liittyvä tietosuojasääntely edellyttäisi laajaa yleistä tietosuoja-asetusta itsenäisemmän säädöksen, joka ottaa huomioon tekoälyteknologian tuomat erityispiirteet henkilötietojen käsittelyssä.
Tutkielman tavoite on selvittää ensinnäkin, mitkä kohdat tietosuoja-asetuksessa ovat erityisesti tekoäly-yrityksen näkökulmasta olennaisia ja miten tekoäly-yritys pystyy konkreettisesti vastaamaan näiden kohtien asettamiin vaatimuksiin. Mikäli vaatimuksiin vastaaminen on haastavaa tai niiden sisältö on omiaan aiheuttamaan tulkinnanvaraisuutta, tutkin, onko sen perusteella aihetta tehdä johtopäätös asetuksen puutteellisuudesta tai jopa oman tietosuojalain sääntelylle tekoälyn tietosuoja-asioihin.
Tutkielman kannalta keskeiset käsitteet jakautuvat tekoälyä ja tietosuojaa koskeviin termeihin. Tekoälyn osalta tutkielma pohjustaa tekoäly-yrityksen kannalta keskeisiä kokonaisuuksia lähtien liikkeelle tekoälyn raaka-aineesta, big datasta, siirtyen mekanismiin, jossa tieto liikkuu, eli koneoppimiseen ja syväoppimiseen, päätyen tekoälytuotteeseen tai -palveluun. Tietosuojan osalta tutkimus keskittyy automaattiseen päätöksentekoon, tietosuojaperiaatteisiin ja vaikutustenarviointiin.
Tutkimusmetodini on pääasiallisesti oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia noudattava, mutta tietosuoja-asetuksen puutteiden kohdalla tutkielma sisältää myös de lege ferenda -kannanottoja.
Tutkielman lopputuloksena syntyy tietosuoja-asetuksen tulkinnanvaraisiin kohtiin soveltuvia ratkaisuehdotuksia, joita tekoäly-yritys voi hyödyntää tai tulkita omassa liiketoiminnassaan asetusta soveltaessaan. Tutkielma päätyy tulkitsemaan tietosuoja-asetusta sekä puutteellisena että rajoittavana tekoäly-yrityksen näkökulmasta. Asetus ei estä tekoäly-yrityksen toimintaa, mutta sen soveltaminen voi rajoittaa tekoälyn tuomien mahdollisuuksien eksponentiaalista hyödyntämistä. Toisaalta asetuksen noudattaminen voi muodostaa kilpailuedun yritykselle. Lisäksi tutkielma ehdottaa, että tekoälyyn liittyvä tietosuojasääntely edellyttäisi laajaa yleistä tietosuoja-asetusta itsenäisemmän säädöksen, joka ottaa huomioon tekoälyteknologian tuomat erityispiirteet henkilötietojen käsittelyssä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]