Stressinhallinan keinot : meditaatio osana emotionaalisen itsensä johtamisen strategioita

Abstract

Tutkin pro gradu –tutkielmassani meditaation ja emotionaalisen itsensä johtamisen merkitystä stressin hallinnalle johtajien työssä. Tarkastelen teoriaohjaavasta näkökulmasta stressin kokemista ja stressinhallintaa johtajien emotionaalisen itsensä johtamisen strategioiden ja meditaation kautta. Tutkimuksen tavoite on selvittää, käytetäänkö meditaatiota stressin hallinnan keinona, mitä asioita johtajat kokevat stressaaviksi ja mikä on emotionaalisen itsensä johtamisen strategioiden osuus stressinhallinnassa. Emotionaalinen itsensä johtaminen on emergentti tieteenala, joka on emotionaalinen kokonaisuus itsensä johtamisesta. Emotionaalinen itsensä johtaminen tässä tutkimuksessa perustuu (Manz, Houghton, Neck, Fugate & Pearce 2016) tutkimukseen. Stressi on monitahoinen kokonaisuus, joka on käsitteellistetty hyvin laajasti. Stephen P Robbins (2006) määritelmä stressistä on pohjana tutkielmani analyysille stressin muodoista. Meditaatiolla on monia eri menetelmiä, mutta ei selkeää yksittäistä määritelmää. Olen jakanut meditaation tietoisen ja tiedostamattoman toiminnan perusteella, jossa tavoitellaan meditaation hyötyjä joko tietoisesti meditaatiota harrastamalla, tai tiedostamattomasti muilla toiminnoilla. Tutkimukseni on laadullinen haastattelututkimus, jossa tutkin eri organisaatioiden johtajia ja johtotehtävissä olevia henkilöitä. Aineisto on kerätty haastattelemalla ja analyysissä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysin perusteella olen tunnistanut neljä kokonaisuutta, jotka paljastavat mitä merkityksiä meditaatio ja emotionaalinen itsensä johtaminen antavat stressinhallinnalle. Näitä kokonaisuuksia ovat epäselvyys vähentää hyvinvointia, meditaatiota ei tietoisesti käytetä, heikko viestintä kuormittaa sekä johtaminen on jatkuvaa itsensä johtamista. Tuloksien kautta osoitan, miten meditaatiota ja emotionaalisen itsensä johtamisen strategioita käytetään stressinhallinnassa ja mitkä asiat koetaan stressaaviksi. Tutkimukseni tuo organisaatio- ja stressitutkimukseen uuden näkökulman siitä, miten hyvinvointia voidaan kasvattaa johtotehtävissä ja sen kautta organisaatioissa.