Ennen kaikkea äiti : Afganistanilaisnaisten haastatteluissa tuottamat identiteetit intersektionaalisuuden viitekehyksessä
Kujala, Maija (2019)
Kujala, Maija
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091328168
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091328168
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin afganistanilaisnaisten haastatteluissa tuottamia identiteettejä. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineistona olivat kuuden Suomessa asuvan afganistanilaistaustaisen naisen haastattelut. Haastatteluissa naiset kertoivat kotimaastaan lähdön syistä, Suomessa kohtaamistaan haasteista ja siitä, miten he näistä haasteista olivat selvinneet, sekä tyytyväisyydestä sosiaalipalveluihin Suomessa. Naisten tuottamaan identiteettipuhetta tutkittiin intersektionaalisuuden viitekehyksessä diskurssianalyysin avulla. Tutkimuskysymykset olivat: 1.) Millaisia intersektionaalisia identiteettejä ja kertomuksia itsestään naiset tuottavat haastattelutilanteissa? ja 2.) Millaisia Rahelen haastattelusta nousevat intersektionaaliset identiteetit ja kertomus hänestä itsestään on verrattuna muiden naisten kertomuksiin?
Identiteetit ymmärrettiin tutkielmassa diskurssissa tuotettavina ja käytettävinä sekä moninaisia ja jatkuvasti muuttuvina. Intersektionaalisuuden avulla tarkasteltiin kolmea diskurssianalyysin avulla havaittua ja nimettyä haastatteluissa aktivoitunutta identiteettikategoriaa. Nämä kategoriat olivat äiti, muslimi ja maahanmuuttaja. Haastatteluissa keskeisimpänä näytti aktivoituvan äitiysidentiteetti, jonka kanssa leikkaisivat ja nivoutuivat yhteen muslimin ja maahanmuuttajan identiteetit.
Yhden haastatelluista, Rahelen, haastattelu otettiin erityisen tarkastelun kohteeksi verrattuna haastatteluista syntyneisiin yleisiin havaintoihin niissä tuotetuista identiteeteistä ja naisten kertomuksista heistä itsestään. Rahelen tuottamista identiteeteistä löytyi sekä yhtäläisyyksiä ja eroja verrattuna näihin yleisiin havaintoihin. Suurimpina eroina olivat Rahelen kokemukset etuoikeutetusta elämästä Afganistanissa sekä hänen kokemuksensa siitä, kuinka hänen poikansa joutuminen vaikeuksiin Suomessa vaikutti negatiivisesti hänen näkemyksiinsä itsestään äitinä ja ihmisenä.
Intersektionaalisuuden viitekehyksessä tapahtunut tarkastelu auttoi analysoimaan naisten tuottamia identiteettejä kokonaisuutena, jossa identiteetit kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa pakolaisuudesta ja uuteen maahan sopeutumisesta kokemuksena sekä siitä, miten nämä kokemukset vaikuttavat ihmisen käsitykseen itsestään.
Identiteetit ymmärrettiin tutkielmassa diskurssissa tuotettavina ja käytettävinä sekä moninaisia ja jatkuvasti muuttuvina. Intersektionaalisuuden avulla tarkasteltiin kolmea diskurssianalyysin avulla havaittua ja nimettyä haastatteluissa aktivoitunutta identiteettikategoriaa. Nämä kategoriat olivat äiti, muslimi ja maahanmuuttaja. Haastatteluissa keskeisimpänä näytti aktivoituvan äitiysidentiteetti, jonka kanssa leikkaisivat ja nivoutuivat yhteen muslimin ja maahanmuuttajan identiteetit.
Yhden haastatelluista, Rahelen, haastattelu otettiin erityisen tarkastelun kohteeksi verrattuna haastatteluista syntyneisiin yleisiin havaintoihin niissä tuotetuista identiteeteistä ja naisten kertomuksista heistä itsestään. Rahelen tuottamista identiteeteistä löytyi sekä yhtäläisyyksiä ja eroja verrattuna näihin yleisiin havaintoihin. Suurimpina eroina olivat Rahelen kokemukset etuoikeutetusta elämästä Afganistanissa sekä hänen kokemuksensa siitä, kuinka hänen poikansa joutuminen vaikeuksiin Suomessa vaikutti negatiivisesti hänen näkemyksiinsä itsestään äitinä ja ihmisenä.
Intersektionaalisuuden viitekehyksessä tapahtunut tarkastelu auttoi analysoimaan naisten tuottamia identiteettejä kokonaisuutena, jossa identiteetit kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa pakolaisuudesta ja uuteen maahan sopeutumisesta kokemuksena sekä siitä, miten nämä kokemukset vaikuttavat ihmisen käsitykseen itsestään.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]