Virtuaalivaluutat, virtuaalivarat ja laki virtuaalivaluutan tarjoajista

Abstract

Tässä oikeustieteellisessä maisteritutkielmassa käsitellään virtuaalivaluuttojen ja virtuaalivarojen käyttöä potentiaalisina työkaluina rikollisessa toiminnassa, kuten rahanpesussa ja terrorismin rahoittamisessa. Tutkimuksessa käydään läpi miten edellämainittuja instrumentteja voidaan käyttää rikollisessa toiminnassa sekä minkälaisia riskejä tästä syntyy ja mistä nämä riskit johtuvat. Virtuaalivaluuttojen ja virtuaalivarojen oikeudellista asemaa käsitellään pohjautuen 2018 julkaistuun EU:n viidenteen rahanpesudirektiiviin sekä suomessa säädettyyn lakiin virtuaalivaluutan tarjoajista. Tutkielmassa käydään myös läpi edellämainitun kotimaisen lain olennaisimmat pääkohdat ja käydään läpi niistä syntyviä velvoitteita laissä määritellyille toimijoille. Tutkielma etenee seuraavasti. Johdannon ja aiheen esittelyn jälkeen tutkielman toisessa luvussa käsitellään lohkoketjuteknologiaa yleisesti sekä esitellään joitain näkökulmia siihen miksi kyseinen teknologia tulisi nähdä oikeudellisesti neutraalina ja miksi sääntelyn kohdistaminen siihen voisi johtaa negatiivisiin lopputulemiin. Lohkoketjuteknologian esittelyn jälkeen tutkielmassa käsitellään virtuaalivaluuttoja esittelemällä niiden määrittelyyn liittyvää problematiikkaa. Virtuaalivaluuttoja koskevassa luvussa käydään myös läpi useita kohtia, joissa valotetaan niihin liittyviä oikeudellisia ongelmia ja riskejä nimenomaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen kannalta. Tutkielman neljännessä luvussa tarkastellaan virtuaalivaroja omana virtuaalivaluuttojen yläkategoriana sekä esitellään virtuaalivarojen luokittelua mm. maksupoletteihin, hyödykepoletteihin ja varallisuuspoletteihin. Samassa luvussa käsitellään myös näiden virtuaalivarojen oikeudellista asemaa käyttäen hyödyksi olemassa olevaa eurooppalaista markkinaoikeudellista sääntelyä. Tutkielman viides luku käsittelee lakia virtuaalivaluutan tarjoajista ja esittelee sen pääkohtia sekä niistä juontuvia velvoitteita laissa määritellyille toimijoille. Virtuaalivaluutat ovat oikeudellisesti avoin kysymys mutta Laki virtuaalivaluutan tarjoajista on hyvä kotimainen lähtökohta niiden sääntelylle. Sillä implementoidaan EU tasolta tulleita vaatimuksia ja se luo pohjaa Suomen kehittyvälle virtuaalivaluutta-alalle. Laki sisältää virtuaalivaluutan legaalimääritelmän, jonka avulla viranomaisille muodostuu kyky kohdistaa erilaisia velvollisuuksia alan toimijoihin ja näin ollen täyttää rahanpesudirektiivin vaatimuksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Kyseinen määritelmä ei kuitenkaan ole täydellinen ja lainsäädännön jatkuva kehittäminen olisikin suotavaa.