Perusoikeuksien tulkinnasta EU-oikeudessa: Poikkeukselliset tilanteet, joissa turvapaikanhakijan Dublin-siirto voi perusoikeuskirjan 4 artiklan seurauksena estyä
Saurama, Jaakko (2019)
Saurama, Jaakko
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101533129
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101533129
Tiivistelmä
Euroopan unioni on viime vuosina ollut ennennäkemättömän turvapaikkahakemusten vyöryn kohteena.EU:nturvapaikkaoikeutta koskevan Dublin -järjestelmän tarkoituksena on määrittääjokaisen turvapaikkahakemuksen kohdalla yksi ainoa jäsenvaltio, joka on vastuussa tuon kyseisen turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Tämä puolestaan tapahtuuvastuunmäärittämisasetuksesta eli Dublin III-asetuksestalöytyviä ja hierarkkisessa etusijajärjestyksessäsovellettavia vastuunmäärittämisperusteita noudattaen. Mikäli turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa jokin muu jäsenvaltio kuin se, jossa turvapaikanhakija oleskelee, voidaan turvapaikanhakija siirtää tähän toiseen jäsenvaltioon. Tätä kutsutaan Dublin-siirroksi.Samanaikaisesti turvapaikanhakijoiden perus-ja ihmisoikeuksiakuitenkinsuojellaanmuun muassaEuroopan unionin perusoikeuskirjaan kirjattujen perusoikeuksien muodossa.
Tämän tutkielman aiheena ovat ne poikkeukselliset tilanteet, joissaturvapaikanhakijan Dublin-siirto voiperusoikeuskirjan 4 artiklaan kirjatun epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kiellon seurauksenaestyä.Tämänohella sivutaan sitä, miksi EU-tuomioistuimen jaEuroopan ihmisoikeustuomioistuimen perusoikeustulkinnat saattavat toisinaan painottaa eri seikkoja. Kyseessäon oikeusteoreettinentutkielma, jossa lähteinä on käytetty lähinnä oikeuskirjallisuutta, EU-lainsäädäntöä sekä EU-tuomioistuimen että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeustapauskäytäntöä.
Spesifin oikeudellisen ongelman ratkaisemisen ohella tutkielmassa pyritään myös yleisemmällä tasolla pohtimaansekäEU-tuomioistuimen lähestymistapaa perusoikeuksiakohtaan että suppean ja laajentavan tulkinnan suhteen luonnetta EU-tuomioistuimen perusoikeusliitännäisten tapausten yhteydessä.Käy ilmi, että EU-tuomioistuimen, unionin jäsenvaltioidenja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen perusoikeustulkinnat voivat toisinaan olla eriäviä, koska Euroopan ihmisoikeussopimuksen tai unionin jäsenvaltioidenkansallisten oikeusjärjestysten tavoitteisto ei vastaa unionin tavoitteita. EU-oikeus on aina ollut ylikorostuneesti väline unionin integraatiopäämääriensaavuttamiseksi ja unionin tavoitteet sekä sen yleinen etu vaikuttavatkin aina taustalla myös perusoikeusliitännäisten tapausten tullessa EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Kun pidetään mielessä, että EU-oikeuden erityispiirteet juontavat suuressa määrin sen tavoitteista, onkin tärkeää huomioida, että unionin yleisten tavoitteiden ohella sen johdetun oikeuden säädöksillä on myös omat tavoitteensa. Näyttääkin siltä, että EU-tuomioistuimen tapauskohtaiseen, perusoikeuksien suojelun suhteen myönteiseen tulkintaratkaisuun päätymisessä näyttelee hyvin merkittävää roolia se, kuinka suuressa määrin perusoikeuksien toteutuminen on huomioitu itse johdetun oikeuden säädöksen tavoitteissa.
Tämän tutkielman aiheena ovat ne poikkeukselliset tilanteet, joissaturvapaikanhakijan Dublin-siirto voiperusoikeuskirjan 4 artiklaan kirjatun epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kiellon seurauksenaestyä.Tämänohella sivutaan sitä, miksi EU-tuomioistuimen jaEuroopan ihmisoikeustuomioistuimen perusoikeustulkinnat saattavat toisinaan painottaa eri seikkoja. Kyseessäon oikeusteoreettinentutkielma, jossa lähteinä on käytetty lähinnä oikeuskirjallisuutta, EU-lainsäädäntöä sekä EU-tuomioistuimen että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeustapauskäytäntöä.
Spesifin oikeudellisen ongelman ratkaisemisen ohella tutkielmassa pyritään myös yleisemmällä tasolla pohtimaansekäEU-tuomioistuimen lähestymistapaa perusoikeuksiakohtaan että suppean ja laajentavan tulkinnan suhteen luonnetta EU-tuomioistuimen perusoikeusliitännäisten tapausten yhteydessä.Käy ilmi, että EU-tuomioistuimen, unionin jäsenvaltioidenja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen perusoikeustulkinnat voivat toisinaan olla eriäviä, koska Euroopan ihmisoikeussopimuksen tai unionin jäsenvaltioidenkansallisten oikeusjärjestysten tavoitteisto ei vastaa unionin tavoitteita. EU-oikeus on aina ollut ylikorostuneesti väline unionin integraatiopäämääriensaavuttamiseksi ja unionin tavoitteet sekä sen yleinen etu vaikuttavatkin aina taustalla myös perusoikeusliitännäisten tapausten tullessa EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Kun pidetään mielessä, että EU-oikeuden erityispiirteet juontavat suuressa määrin sen tavoitteista, onkin tärkeää huomioida, että unionin yleisten tavoitteiden ohella sen johdetun oikeuden säädöksillä on myös omat tavoitteensa. Näyttääkin siltä, että EU-tuomioistuimen tapauskohtaiseen, perusoikeuksien suojelun suhteen myönteiseen tulkintaratkaisuun päätymisessä näyttelee hyvin merkittävää roolia se, kuinka suuressa määrin perusoikeuksien toteutuminen on huomioitu itse johdetun oikeuden säädöksen tavoitteissa.
Kokoelmat
- Pro gradut [3936]