Yhteistoiminnallisen liikunnanopetuksen vaikutukset pätevyyden kokemuksiin fyysiseltä kokonaisaktiivisuudeltaan erilaisilla oppilailla
Suhonen, Karoliina (2019)
Suhonen, Karoliina
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019111337953
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019111337953
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten yhteistoiminnallinen liikunnanopetus vaikuttaa fyysiseltä kokonaisaktiivisuudeltaan erilaisten oppilaiden pätevyyden kokemuksiin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena yhteistoiminnallista ja opettajajohtoista opetusta sisältävän liikuntajakson aikana. Yhteistoiminnallisena liikunnanopetusmenetelmänä käytettiin sovellettua palapelitekniikkaa.
Tutkimukseeni osallistui kaksi perusopetuksen 4. luokkaa, yksi 5. luokka sekä neljä 6. luokkaa oppilaineen (kohderyhmä) ja opettajineen. Lopullinen otoskoko tässä tutkimuksessa on 91 oppilasta (N=91). Sisäpalloiluun painottuvan liikuntajakson opettajajohtoisilla tunneilla oppilaat tekivät opettajan ohjaamia tehtäviä yksilötasolla, saaden arviointia ja palautetta toiminnastaan pääasiassa vain opettajalta. Yhteistoiminnallisilla tunneilla oppilaat työskentelivät 4–5 hengen pienryhmissä, joissa he suunnittelivat ja toteuttivat alku- tai loppuverryttelyn sekä opetuspisteen haluamastaan sisäpalloilun osa-alueesta. Lisäksi he arvioivat toimintaansa ja tavoitteidensa etenemistä yhteisesti liikuntatuntien loppukeskusteluissa sekä vielä jakson päätteeksi yhteistoiminnallisissa pienryhmissä.
Tutkimusaineisto on käsitelty kuvailevien menetelmien, tilastollisten testien (päätestinä t-testi) sekä monimuuttujamenetelmien avulla. T-testin tulokset osoittivat, että yhteistoiminnallinen liikunnanopetus vaikuttaa erityisen nostavasti valtakunnalliseen liikuntasuositukseen nähden liian vähän liikkuvien oppilaiden sosiaalisen sekä emotionaalisen pätevyyden kokemuksiin ja tarpeeksi liikkuvien oppilaiden sosiaalisen ja fyysisen pätevyyden kokemuksiin. Kaiken kaikkiaan analyysin tuloksista voitiin nähdä, että yhteistoiminnallinen liikunnanopetus tukee kummankin oppilasryhmän pätevyyden kokemuksia paremmin kuin pelkkä opettajajohtoinen liikunnanopetus. Tulokset ovat suuntaa antavia ja tärkeitä yhteistoiminnalliseen liikunnanopetukseen liittyviä jatkotutkimuksia varten.
Tutkimukseeni osallistui kaksi perusopetuksen 4. luokkaa, yksi 5. luokka sekä neljä 6. luokkaa oppilaineen (kohderyhmä) ja opettajineen. Lopullinen otoskoko tässä tutkimuksessa on 91 oppilasta (N=91). Sisäpalloiluun painottuvan liikuntajakson opettajajohtoisilla tunneilla oppilaat tekivät opettajan ohjaamia tehtäviä yksilötasolla, saaden arviointia ja palautetta toiminnastaan pääasiassa vain opettajalta. Yhteistoiminnallisilla tunneilla oppilaat työskentelivät 4–5 hengen pienryhmissä, joissa he suunnittelivat ja toteuttivat alku- tai loppuverryttelyn sekä opetuspisteen haluamastaan sisäpalloilun osa-alueesta. Lisäksi he arvioivat toimintaansa ja tavoitteidensa etenemistä yhteisesti liikuntatuntien loppukeskusteluissa sekä vielä jakson päätteeksi yhteistoiminnallisissa pienryhmissä.
Tutkimusaineisto on käsitelty kuvailevien menetelmien, tilastollisten testien (päätestinä t-testi) sekä monimuuttujamenetelmien avulla. T-testin tulokset osoittivat, että yhteistoiminnallinen liikunnanopetus vaikuttaa erityisen nostavasti valtakunnalliseen liikuntasuositukseen nähden liian vähän liikkuvien oppilaiden sosiaalisen sekä emotionaalisen pätevyyden kokemuksiin ja tarpeeksi liikkuvien oppilaiden sosiaalisen ja fyysisen pätevyyden kokemuksiin. Kaiken kaikkiaan analyysin tuloksista voitiin nähdä, että yhteistoiminnallinen liikunnanopetus tukee kummankin oppilasryhmän pätevyyden kokemuksia paremmin kuin pelkkä opettajajohtoinen liikunnanopetus. Tulokset ovat suuntaa antavia ja tärkeitä yhteistoiminnalliseen liikunnanopetukseen liittyviä jatkotutkimuksia varten.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]