Pääintressien keskus ja toimipaikka kansainvälisen toimivallan määrittäjinä maksukyvyttömyysasetuksessa
Aalto-Setälä, Sofia (2019)
Aalto-Setälä, Sofia
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112944796
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112944796
Tiivistelmä
Uudelleenlaadittu maksukyvyttömyysasetus on ollut voimassa reilun kahden vuoden ajan. Asetus toi uusia säännöksiä kansainvälisen toimivallan määrittämiseen, joiden tavoitteena on parantaa maksukyvyttömyysmenettelyiden ennakoitavuutta sekä estää haitallista oikeuspaikkakeinottelua. Uudelleenlaaditun maksukyvyttömyysasetuksen 3 artikla sisältää säännökset tuomioistuimen kansainvälisestä toimivallasta. Artikla sisältää uuden legaalimääritelmän sekä olettamat velallisen pääintressien keskuksesta, joiden avulla paikannetaan kansainvälisesti toimivaltainen tuomioistuin aloittamaan päämenettely. Uudelleenlaaditun maksukyvyttömyysasetuksen 3 artikla mahdollistaa lisäksi valinnaisen sekundäärimenettelyn aloittamisen, mikäli päämenettely on aloitettu ja velallisella on toimipaikka unionin alueella.
Tutkielmassa pohditaan uudelleenlaaditun maksukyvyttömyysasetuksen 3 artiklan edellytyksiä aloittaa velallisen maksukyvyttömyysmenettely joko päämenettelynä pääintressien keskuksessa tai sekundäärimenettelynä velallisen toimipaikassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää lainopillista eli oikeusdogmaattista metodia apuna käyttäen, mistä elementeistä kansainvälisen toimivallan määrittäjät pääintressien keskus ja toimipaikka muodostuvat. Pääintressien keskuksen paikantaminen oikeaan jäsenvaltioon on koko asetuksen toiminnan ja vaikutusten arvioinnin lähtökohta. Tutkielmassa pohditaan pääintressien keskusta ja toimipaikka käsitettä asetuksen ja sen johdannon oikeusohjeiden lisäksi kansainvälisen sekä kotimaisen oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön näkökulmasta.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta pääintressien keskuksen olevan autonominen käsite, jonka legaalimääritelmän elementtejä tulkitaan pääsääntöisesti objektiivisesti yksittäistapauksen erityspiirteet huomioon ottaen. Olettamien käytölle kansainvälistä toimivaltaa paikannettaessa on kuitenkin annettu merkitystä kansallisissa tuomioistuimissa erityisesti tapauksissa, joissa ei ole toimivaltaristiriitaa. Uudelleenlaaditun asetuksen tuomat uudistukset pääintressien keskuksen määritelmään eivät huomattavasti parantaneet käsitteen soveltamista eikä ennakoitavuutta pohdittaessa päämenettelyn aloittamista. Uudet säännökset mahdollistavat yhä velallisen ja velkojien pääintressien keskuksen manipuloinnin heille edulliseen jäsenvaltioon. Sekundäärimenettelyn säilyttäminen osana maksukyvyttömyysmenettelyinstituutioita on uudelleenlaaditussa asetuksessa koettu ongelmallisena erityisesti sujuvan päämenettelyn kannalta. Sen sijaan menettelyn uudet säännökset virtuaalisesta sekundäärimenettelyn aloittamisesta sekä paikallisten velkojien suojelu lisäämällä toimipaikan määritelmään aika, jolloin taloudellista toimintaa on tullut harjoittaa, voidaan pitää onnistuneina uudistuksina eurooppalaiselta lainsäätäjältä.
Tutkielmassa pohditaan uudelleenlaaditun maksukyvyttömyysasetuksen 3 artiklan edellytyksiä aloittaa velallisen maksukyvyttömyysmenettely joko päämenettelynä pääintressien keskuksessa tai sekundäärimenettelynä velallisen toimipaikassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää lainopillista eli oikeusdogmaattista metodia apuna käyttäen, mistä elementeistä kansainvälisen toimivallan määrittäjät pääintressien keskus ja toimipaikka muodostuvat. Pääintressien keskuksen paikantaminen oikeaan jäsenvaltioon on koko asetuksen toiminnan ja vaikutusten arvioinnin lähtökohta. Tutkielmassa pohditaan pääintressien keskusta ja toimipaikka käsitettä asetuksen ja sen johdannon oikeusohjeiden lisäksi kansainvälisen sekä kotimaisen oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön näkökulmasta.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta pääintressien keskuksen olevan autonominen käsite, jonka legaalimääritelmän elementtejä tulkitaan pääsääntöisesti objektiivisesti yksittäistapauksen erityspiirteet huomioon ottaen. Olettamien käytölle kansainvälistä toimivaltaa paikannettaessa on kuitenkin annettu merkitystä kansallisissa tuomioistuimissa erityisesti tapauksissa, joissa ei ole toimivaltaristiriitaa. Uudelleenlaaditun asetuksen tuomat uudistukset pääintressien keskuksen määritelmään eivät huomattavasti parantaneet käsitteen soveltamista eikä ennakoitavuutta pohdittaessa päämenettelyn aloittamista. Uudet säännökset mahdollistavat yhä velallisen ja velkojien pääintressien keskuksen manipuloinnin heille edulliseen jäsenvaltioon. Sekundäärimenettelyn säilyttäminen osana maksukyvyttömyysmenettelyinstituutioita on uudelleenlaaditussa asetuksessa koettu ongelmallisena erityisesti sujuvan päämenettelyn kannalta. Sen sijaan menettelyn uudet säännökset virtuaalisesta sekundäärimenettelyn aloittamisesta sekä paikallisten velkojien suojelu lisäämällä toimipaikan määritelmään aika, jolloin taloudellista toimintaa on tullut harjoittaa, voidaan pitää onnistuneina uudistuksina eurooppalaiselta lainsäätäjältä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]