Näin lapset näin : taideperustainen tapaustutkimus sijaishuollon nuorten omakuvien viesteistä ja kuvataidekasvattajan positiosta lastensuojelun työkentällä

Abstract

Tutkimukseni tehtävänä oli tarkastella, millaisia viestinnän keinoja ja sosiaalisten roolien muokkaantumista on mahdollista löytää taideperustaisen työskentelyn kautta sijaishuollossa ja miten ja mitä sijaishuollon nuoret kertovat itsestään omakuvien kautta. Tutkimuksen tehtävä oli myös pohtia kuvataidekasvattajan mahdollista positiota lastensuojelun monialaisella työkentällä. Tutkin millaisia viestejä nuoret välittävät omakuvissaan ja vaikuttiko tämä mahdollisesti sosiaalisten roolien muokkautumiseen. Tutkimukseni on tyypiltään laadullinen tapaustutkimus, jossa sovelsin toimintatutkimuksellisia piirteitä. Aineiston keruu tapahtui anonyymissa sijaishuollon yksikössä taideperustaisen toiminnan kautta. Aineiston pääanalyysimenetelmänä käytin sovellettua ikonografista analyysimenetelmää. Toinen huomattava metodologinen valinta muodostui taideperustaisesta tutkimuksesta. Teoreettisena pohjana olen käyttänyt kehityksen ja tunteen teorioita kehityspsykologisesta näkökulmasta, lastensuojelun ja taideperustaisen toiminnan historiaa ja sovellutuksia sekä taideteorioista omakuvien historiaa ja merkityssisältöjä. Taideperustaisen toiminnan selkeimmät löydöt olivat sijaishuollon sosiaalisesta ilmapiiristä ja rooleista irti murtautumisen mahdollisuus ja uuteen tilaan vapautuminen, nuorien asenteiden ja tuntemusten esiintuominen sekä nuorten mahdollisuus asettaa rajoja taiteen kautta. Tutkimukseni mukaan taideperustaisella toiminnalla on mahdollista luoda uusia viestinnän ja itsetarkastelun keinoja sijaishuollon nuorille. Kuvataidekasvattajan mahdollinen positio lastensuojelun monialaisella työkentällä on haasteellinen mutta uusia mahdollisuuksia luova ja kasvatuksellisesti uusia näkökulmia avaava.