”Sen pitää olla joku miehekäs nimi, niin kuin vaikka Helvetin Perkeleet” Miessukupuolen representaatiot Shell’s Angles ja Miisa -nuortenkirjasarjoissa
Ollila, Jyri-Pekka (2019)
Ollila, Jyri-Pekka
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121949102
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121949102
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa miessu-kupuolen saamia representaatioita. Tutkielman tarkoitus on myös vertailla repre-sentaatioiden eroja ja samankaltaisuuksia pojille ja tytöille suunnattujen nuorten-kirjojen välillä. Kirjallisuus kuuluu Suomessa peruskoulun oppimäärään ja sitä voidaan pitää tärkeänä osana nuorten kasvatusta ja kehitystä. Sukupuoli on Suomessa polttava puheenaihe nykypäivänä muun muassa sukupuolivähemmis-töjen oikeuksien, että tasa-arvon kannalta.
Tutkielmani aineistona toimivat kaksi nuortenkirjasarjaa. Sekä Jyri Paretskoin Shell’s Angles -kirjasarjasta, että Henna Helmen Miisa-kirjasarjasta analysoin kirjasarjojen kahta ensimmäistä osaa. Miessukupuolen representaatioita muo-dostaessa käytin aineiston analyysissä apuna sisällönanalyysiä ja modaalisuu-den käsitettä.
Nuortenkirjasarjoissa miessukupuolen representaatiot muodostuivat murrosikäis-ten poikien toimesta ja muutaman aikuisen miehen välityksellä. Pojat represen-toituivat ystävyyssuhteissa huumorin, auttamisen, luottamuksen ja erilaisten miehuuskokeiden kautta, miehuuden mittareita olivat heteroseksuaalinen pari-suhde, kyky puolustaa itseään ja kavereitaan väkivallalla, homofobia, mopon ajotaidot ja alkoholin vastuullinen käyttö sekä ominaisuuksina rohkeuden ja toi-mintavalmiuden kautta. Pojat seurustelusuhteissa tulivat esille perinteisten hete-ronormatiivisen parisuhteen sukupuolirooleja noudattavina. Isähahmot tulivat esille auktoriteettihahmoina, työssäkäyvinä ja kiireisinä, mutta he myös ottivat vastuuta hoivaamisesta ja kasvatuksesta.
Poika- ja tyttökirjasarjat esiintyneet representaatiot miessukupuolesta olivat var-sin samankaltaisia. Sosiaaliset ja kulttuuriset merkitykset, mitä miessukupuolelle muodostuivat, olivat vahvasti kytköksissä biologiseen sukupuoleen. Nuortenkir-jasarjoissa pojat unelmoivat heteronormatiivisesta parisuhteesta ja todistelivat miehisyyttään erilaisilla miehuuskokeilla. Nuortenkirjasarjojen representaatiot eivät tuoneet esille muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä millään tavalla.
Tutkielmani aineistona toimivat kaksi nuortenkirjasarjaa. Sekä Jyri Paretskoin Shell’s Angles -kirjasarjasta, että Henna Helmen Miisa-kirjasarjasta analysoin kirjasarjojen kahta ensimmäistä osaa. Miessukupuolen representaatioita muo-dostaessa käytin aineiston analyysissä apuna sisällönanalyysiä ja modaalisuu-den käsitettä.
Nuortenkirjasarjoissa miessukupuolen representaatiot muodostuivat murrosikäis-ten poikien toimesta ja muutaman aikuisen miehen välityksellä. Pojat represen-toituivat ystävyyssuhteissa huumorin, auttamisen, luottamuksen ja erilaisten miehuuskokeiden kautta, miehuuden mittareita olivat heteroseksuaalinen pari-suhde, kyky puolustaa itseään ja kavereitaan väkivallalla, homofobia, mopon ajotaidot ja alkoholin vastuullinen käyttö sekä ominaisuuksina rohkeuden ja toi-mintavalmiuden kautta. Pojat seurustelusuhteissa tulivat esille perinteisten hete-ronormatiivisen parisuhteen sukupuolirooleja noudattavina. Isähahmot tulivat esille auktoriteettihahmoina, työssäkäyvinä ja kiireisinä, mutta he myös ottivat vastuuta hoivaamisesta ja kasvatuksesta.
Poika- ja tyttökirjasarjat esiintyneet representaatiot miessukupuolesta olivat var-sin samankaltaisia. Sosiaaliset ja kulttuuriset merkitykset, mitä miessukupuolelle muodostuivat, olivat vahvasti kytköksissä biologiseen sukupuoleen. Nuortenkir-jasarjoissa pojat unelmoivat heteronormatiivisesta parisuhteesta ja todistelivat miehisyyttään erilaisilla miehuuskokeilla. Nuortenkirjasarjojen representaatiot eivät tuoneet esille muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä millään tavalla.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4502]