Pörssiyhtiön hallituksen jäsenen esteellisyys osana lähipiirisääntelyä

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan, miten pörssiyhtiön hallituksen jäsenen esteellisyyttä arvioidaan osakeyhtiölain esteellisyyttä ja lähipiiriä koskevien säännösten sekä osakeyhtiölain yleisten periaatteiden valossa. Esteellisyyskysymys on ajankohtainen, sillä kesäkuussa 2019 astui voimaan osakeyhtiölain lähipiirisääntelyä koskeva muutos, jolla implementoitiin osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin tehdyt muutokset. Tutkielmassa käytetään oikeusdogmaattista metodia, jonka avulla systematisoidaan voimassa olevaa osakeyhtiölain pörssiyhtiön hallituksen jäsenen esteellisyyttä koskevaa sääntelyä ja esitetään sille tulkintatapa. Systematisoinnissa käytetään apuna kansallisen materiaalin lisäksi myös muiden unionin jäsenvaltioiden lainvalmisteluaineistoja.

Pörssiyhtiön hallituksen jäsenen esteellisyys on osa hallituksen päätöksentekoa koskevaa sääntelyä. Sääntelyn taustalla vaikuttavat osakeyhtiölain yleiset periaatteet ja tarve yhdenmukaistaa yhtiön johdon ja osakkeenomistajien eriävät intressit. Esteellisyyssääntelyn hahmottaminen osana lähipiirisääntelyä on keskeistä lain tulkinnassa. Nykyään osakeyhtiölaissa säädetään yksityiskohtaisesti pörssiyhtiön lähipiirimääritelmästä, mikä mahdollistaa osaltaan myös esteellisyyden tarkemman määrittelyn. Lain säännösten lisäksi myös itsesääntelyllä on oma merkityksensä lähipiiritoimien tarkastelussa.

Esteellisyydellä tarkoitetaan, että pörssiyhtiön hallituksen jäsen ei saa osallistua jonkin toimen käsittelyyn. Pörssiyhtiön hallituksen jäsenen esteellisyys syntyy suoraan, kun hän itse on pörssiyhtiön kanssa tehdyn toimen osapuolena, tai välillisesti, kun kyseisen hallituksen jäsenen kautta pörssiyhtiön lähipiiriin kuuluva henkilö on yhtiön kanssa tehtävän toimen yhtenä osapuolena. Välillisen esteellisyyden syntyminen edellyttää lisäksi tarkasteltavan liiketoimen epätavanomaisuutta, jota tarkastellaan osakeyhtiölain yleisten periaatteiden, yhtiön tavanomaisen toiminnan ja toimialalla noudatettavien käytäntöjen avulla.

Tutkielmassa esitetään, miten esteellisyyssääntely tulisi huomioida pörssiyhtiöiden toiminnassa. Säännökset ovat siten epäselviä ja täsmentymättömiä, että yhtiöiden tulee noudattaa säännöksen tulkinnassa varovaisuutta. Yleisen esteellisyyssäännöksen ja vain pörssiyhtiötä koskevan esteellisyyssäännöksen soveltamisalojen suhde on epäselvä, ja esteellisyyden rajojen tulkinnassa joudutaan tukeutumaan yksittäisten säännösten lisäksi osakeyhtiölain yleisiin periaatteisiin. Tutkielmassa todetaan, että sääntelyn selkeyttämiselle on tarvetta sekä lain tasolla että oikeuskäytännössä.