Beneath the Surface : Developing Video-Based Reflective Practice in the Primary School Teacher Education Programme
Körkkö, Minna (2020)
Lataukset:
Körkkö, Minna
Lapin yliopisto
2020
ISBN:978-952-337-192-7
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-192-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-192-7
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten VEO-videosovellusta (video enhanced observation) voidaan käyttää osana luokanopettajakoulutuksen reflektiivistä käytäntöä. Tutkin videosovelluksen sopivuutta reflektiotaitojen oppimisessa ja oppimisen ohjaamisessa sekä sitä, miten sovellus muuntuu käytännölliseksi ja hyödylliseksi reflektiotaitojen kehittymisen tukemisen välineeksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi mobiilipohjainen VEO-videosovellus sovitettiin luokanopettajakoulutuksen kontekstiin syklimäisen kehitysprosessin aikana. Tutkimukseni koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joilla kaikilla on omat tutkimuskysymyksensä. Hyödynsin tutkimuksessani laadullista tapaustutkimusta. 35 luokanopettajaopiskelijaa ja 14 ohjaajaa osallistuivat tutkimukseen. Tulokset esittelevät holistisen reflektion oppimisen ja ohjauksen mallin, joka muotoutui osatutkimusten ja tutkimusprosessin seurauksena. Mallia voidaan hyödyntää luokanopettajankoulutuksen reflektiivisissä käytännöissä.
Ensimmäisessä osatutkimuksessa selvitin, miten luokanopettajaopiskelijoiden reflektio kehittyy opettajankoulutuksen aikana ja, mitkä ohjattujen opetusharjoitteluiden piirteet edesauttavat opiskelijan ammatillista kehittymistä. Aineistona käytin 13 opiskelijan pedagogisia portfolioita. Ensimmäinen osatutkimus, joka kuului tutkimuksen kontekstiin, muodosti perustan kahdelle muulle osatutkimukselle. Toisessa osatutkimuksessa selvitin, miten luokanopettajaopiskelijat käyttivät VEO-videosovellusta ammatillisessa kehittymisessään yhden harjoittelujakson aikana, miten sovellus toimi harjoittelun ohjauksessa sekä opiskelijoiden ja ohjaajien näkemyksiä sovelluksen käytöstä osana reflektiivistä käytäntöä. Aineisto muodostui 12 luokanopettajaopiskelijan ja yhdeksän ohjaajan ryhmä/yksilöhaastatteluista, kolmen luokanopettajaopiskelijan videopäiväkirjoista ja yhden opiskelijan kirjoitelmasta. Kolmannessa osatutkimuksessa selvitin, miten merkitysorientoitunutta reflektiota voidaan edistää videon avulla hyödyntämällä videointiin perustuvaa reflektiomallia. Aineistona käytin kymmenen luokanopettajaopiskelijan ja yhdeksän ohjaajan ryhmä/yksilöhaastatteluja sekä seitsemän opiskelijan ja neljän ohjaajan ohjauskeskusteluja. Hyödynsin tutkimusaineiston analyysissa laadullisia temaattisen analyysin menetelmiä, toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa lisäksi fenomenografisia menetelmiä.
Tutkimustulosten mukaan prosessi, jossa VEO-videosovelluksen käyttöä kehitetään ja sovelletaan luokanopettajakoulutuksen kontekstiin, on monitahoinen ja aikaa vievä. Reflektointi videosovelluksen avulla edisti opiskelijoiden kykyä reflektoida omaa opetustaan yksin ja yhdessä vertaisopiskelijoiden kanssa. Ensimmäisessä VEO-kokeilussa videosovelluksen tekniset rajoitukset vaikeuttivat videoista oppimista ja videoiden käyttöä harjoittelun ohjauksessa. Tämä synnytti tarpeen yhdistää yksilöllinen ja yhteisöllinen videoperustainen reflektio ja lisätä opiskelijoiden reflektion ulkoista ohjausta. Toisessa VEO-kokeilussa hyödynnetty videopohjainen reflektiomalli auttoi opiskelijoiden analyyttisempää lähestymistapaa opetukseen mutta ei tukenut kriittisen näkökulman kehittymistä. Opettajankoulutusinstituution näkökulmasta videoperustainen reflektio törmäsi vallitseviin toimintatapoihin mikä näkyi joidenkin opiskelijoiden ja ohjaajien ilmaisemana vastustuksena videon käyttöä kohtaan ensimmäisen VEO-kokeilun aikana. Negatiivista asennetta selitti osaltaan vähäinen aikaisempi kokemus videoteknologioiden käytöstä sekä muutokset, joita videon hyödyntäminen aiheutti ohjauksen tavoitteille ja opiskelijoiden ja ohjaajien rooleille. Video edellytti opiskelijalähtöisyyttä mikä haastoi ohjaajat tarkastelemaan omaa rooliaan uudesta näkökulmasta.
Tutkimuksen tuloksilla on sekä käytäntöä että teoriaa ohjaavia seurauksia. Tulokset osoittavat, että jatkossa on tarpeen kiinnittää enemmän huomiota opiskelijoiden kriittisten reflektiotaitojen tukemiseen videon avulla. Ohjauksen teoreettista perustaa tulee vahvistaa ja ohjauksen tavoitteita selkeyttää. Harjoittelun ohjaajien ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia tulee parantaa. Tutkimuksen tuloksena kehitetty holistinen reflektion oppimisen ja ohjauksen malli laajentaa opettajankoulutuksen teoreettista perustaa ja voi toimia yhtenä ohjaavana reflektiotyökaluna opiskelijoille ja ohjaajille. VEO-sovellukseen perustuvan reflektion vakiinnuttaminen luokanopettajakoulutukseen edellyttää oppimisympäristöä, missä videoperustaista reflektiota arvostetaan oppimisen välineenä muiden lähestymistapojen rinnalla. Videon käyttö tulee sisällyttää laajasti opettajankoulutuksen opintoihin. Videon soveltamisen tapojen tulee olla linjassa opettajankoulutuksen teoreettisten lähtökohtien ja koulutuksen kontekstin kanssa. Tämä edesauttaa opiskelijoiden yksilöllisten oppimistavoitteiden ja harjoittelujaksojen tavoitteiden saavuttamista sekä perimmäistä tavoitetta reflektioon kykenevien opettajien kouluttamisesta. Näin voimme puhua aidosti tutkimusperustaisesta opettajankoulutuksesta, joka tukee teorian, käytännön ja tutkimuksen integroitumista opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen prosessissa.
Ensimmäisessä osatutkimuksessa selvitin, miten luokanopettajaopiskelijoiden reflektio kehittyy opettajankoulutuksen aikana ja, mitkä ohjattujen opetusharjoitteluiden piirteet edesauttavat opiskelijan ammatillista kehittymistä. Aineistona käytin 13 opiskelijan pedagogisia portfolioita. Ensimmäinen osatutkimus, joka kuului tutkimuksen kontekstiin, muodosti perustan kahdelle muulle osatutkimukselle. Toisessa osatutkimuksessa selvitin, miten luokanopettajaopiskelijat käyttivät VEO-videosovellusta ammatillisessa kehittymisessään yhden harjoittelujakson aikana, miten sovellus toimi harjoittelun ohjauksessa sekä opiskelijoiden ja ohjaajien näkemyksiä sovelluksen käytöstä osana reflektiivistä käytäntöä. Aineisto muodostui 12 luokanopettajaopiskelijan ja yhdeksän ohjaajan ryhmä/yksilöhaastatteluista, kolmen luokanopettajaopiskelijan videopäiväkirjoista ja yhden opiskelijan kirjoitelmasta. Kolmannessa osatutkimuksessa selvitin, miten merkitysorientoitunutta reflektiota voidaan edistää videon avulla hyödyntämällä videointiin perustuvaa reflektiomallia. Aineistona käytin kymmenen luokanopettajaopiskelijan ja yhdeksän ohjaajan ryhmä/yksilöhaastatteluja sekä seitsemän opiskelijan ja neljän ohjaajan ohjauskeskusteluja. Hyödynsin tutkimusaineiston analyysissa laadullisia temaattisen analyysin menetelmiä, toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa lisäksi fenomenografisia menetelmiä.
Tutkimustulosten mukaan prosessi, jossa VEO-videosovelluksen käyttöä kehitetään ja sovelletaan luokanopettajakoulutuksen kontekstiin, on monitahoinen ja aikaa vievä. Reflektointi videosovelluksen avulla edisti opiskelijoiden kykyä reflektoida omaa opetustaan yksin ja yhdessä vertaisopiskelijoiden kanssa. Ensimmäisessä VEO-kokeilussa videosovelluksen tekniset rajoitukset vaikeuttivat videoista oppimista ja videoiden käyttöä harjoittelun ohjauksessa. Tämä synnytti tarpeen yhdistää yksilöllinen ja yhteisöllinen videoperustainen reflektio ja lisätä opiskelijoiden reflektion ulkoista ohjausta. Toisessa VEO-kokeilussa hyödynnetty videopohjainen reflektiomalli auttoi opiskelijoiden analyyttisempää lähestymistapaa opetukseen mutta ei tukenut kriittisen näkökulman kehittymistä. Opettajankoulutusinstituution näkökulmasta videoperustainen reflektio törmäsi vallitseviin toimintatapoihin mikä näkyi joidenkin opiskelijoiden ja ohjaajien ilmaisemana vastustuksena videon käyttöä kohtaan ensimmäisen VEO-kokeilun aikana. Negatiivista asennetta selitti osaltaan vähäinen aikaisempi kokemus videoteknologioiden käytöstä sekä muutokset, joita videon hyödyntäminen aiheutti ohjauksen tavoitteille ja opiskelijoiden ja ohjaajien rooleille. Video edellytti opiskelijalähtöisyyttä mikä haastoi ohjaajat tarkastelemaan omaa rooliaan uudesta näkökulmasta.
Tutkimuksen tuloksilla on sekä käytäntöä että teoriaa ohjaavia seurauksia. Tulokset osoittavat, että jatkossa on tarpeen kiinnittää enemmän huomiota opiskelijoiden kriittisten reflektiotaitojen tukemiseen videon avulla. Ohjauksen teoreettista perustaa tulee vahvistaa ja ohjauksen tavoitteita selkeyttää. Harjoittelun ohjaajien ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia tulee parantaa. Tutkimuksen tuloksena kehitetty holistinen reflektion oppimisen ja ohjauksen malli laajentaa opettajankoulutuksen teoreettista perustaa ja voi toimia yhtenä ohjaavana reflektiotyökaluna opiskelijoille ja ohjaajille. VEO-sovellukseen perustuvan reflektion vakiinnuttaminen luokanopettajakoulutukseen edellyttää oppimisympäristöä, missä videoperustaista reflektiota arvostetaan oppimisen välineenä muiden lähestymistapojen rinnalla. Videon käyttö tulee sisällyttää laajasti opettajankoulutuksen opintoihin. Videon soveltamisen tapojen tulee olla linjassa opettajankoulutuksen teoreettisten lähtökohtien ja koulutuksen kontekstin kanssa. Tämä edesauttaa opiskelijoiden yksilöllisten oppimistavoitteiden ja harjoittelujaksojen tavoitteiden saavuttamista sekä perimmäistä tavoitetta reflektioon kykenevien opettajien kouluttamisesta. Näin voimme puhua aidosti tutkimusperustaisesta opettajankoulutuksesta, joka tukee teorian, käytännön ja tutkimuksen integroitumista opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen prosessissa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [397]