Beneath the Surface : Developing Video-Based Reflective Practice in the Primary School Teacher Education Programme

Abstract

The aim of this study was to investigate the ways in which the video application VEO (video enhanced observation) could be used as part of reflective practice in the primary school teacher education programme at the University of Lapland. In particular, I wanted to explore the suitability of using VEO as a tool for learning reflection skills and for guiding that learning as well as how VEO could become a practical and useful tool to promote the development of reflection skills. These aims were pursued through a cyclical developmental process, whereby the mobilebased video application VEO was adapted to the context of primary school teacher education. The study consists of three sub-studies, all of which included separate research questions and employed a qualitative case study approach. Thirty-five student teachers and 14 supervisors participated in the study. The results present the holistic model of learning and guiding reflection, which originated from the three sub-studies and the research process and informed the organisation of reflective practice in the primary school teacher education programme.

The aim of the first sub-study was to explore how student teachers’ reflection changed over time during the teacher education programme and what characteristics of the practicum periods promoted the development of these student teachers’ practical theories. The data were collected by analysing the pedagogical portfolios of 13 student teachers. This sub-study formed the basis of the two remaining substudies in the dissertation. In the second sub-study, I investigated how the student teachers used the VEO app for their professional development during one practicum period, the applicability of the VEO app for supervision and the student teachers’ and supervisors’ thoughts about the use of the VEO app as part of future reflective practice. The data consisted of individual or focus group interviews with 11 student teachers and nine supervisors, video diaries from three student teachers and a piece f reflective writing from one student teacher. In the third sub-study, I explored how meaning-oriented reflection could be enhanced through video by using the video-enhanced reflection procedure during one practicum period. The data consisted of individual or focus group interviews with eight student teachers and nine supervisors and supervisory discussions with seven student teachers and four supervisors. The data from the sub-studies were analysed using qualitative thematic analysis methods, with Sub-studies II and III also employing phenomenographic analysis methods.

The results of the study showed that the process of developing and applying VEO to the context of the primary school teacher education programme was complex and time-consuming. Reflection through VEO benefited the student teachers in their ability to reflect on their teaching, both on their own and with their peer students. In the first VEO trial, technical limitations regarding the app restricted opportunities to learn from videos and the use of videos in the supervisory process, resulting in the need to combine individual and collaborative video-based reflection and provide the student teachers with a strong external guide to support their video analysis. The video-enhanced reflection procedure applied during the second VEO trial helped the student teachers in applying a more analytical viewpoint to their teaching. However, the procedure did not encourage a critical stance. Institutionally, video-based reflection clashed with the existing culture of reflective practice, which was seen in the ways in which some student teachers and supervisors resisted the use of the VEO app during the first VEO trial. Negative attitudes were affected by a lack of prior experience with video technologies and the disciplinary changes that video usage implied for the aims of supervision and the roles of the supervisor and student teachers. Video usage required student-centeredness, which challenged the supervisors to consider their own role from a new angle.

The study results have both practical and theoretical implications for primary school teacher education. There is a need to pay closer attention to the ways of promoting student teachers’ critical reflection skills through video. The results call for a strengthening of the theoretical basis and a clarification of the aims of supervision as well as for increasing the possibilities for supervisors’ in-service education. The holistic model of learning and guiding reflection developed in this study widens the theoretical basis of teacher education and can work as a practical reflection guide for student teachers and supervisors. To make reflection through VEO a permanent part of reflective practice in teacher education, it is essential to build a learning environment in which video-based reflection is regarded as an important learning tool among a range of approaches and where video is included in the various study courses and contexts. The means of video application has to be in line with theoretical underpinnings as well as with the context of the primary school teacher education programme, which supports the achievement of the individual learning aims of student teachers, the aims of each practicum period and the ultimate aim of developing reflective teachers. It is against this backdrop that we can realistically bear testimony to research-based teacher education that promotes the integration of theory, practice and research in student teachers’ professional development process.

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten VEO-videosovellusta (video enhanced observation) voidaan käyttää osana luokanopettajakoulutuksen reflektiivistä käytäntöä. Tutkin videosovelluksen sopivuutta reflektiotaitojen oppimisessa ja oppimisen ohjaamisessa sekä sitä, miten sovellus muuntuu käytännölliseksi ja hyödylliseksi reflektiotaitojen kehittymisen tukemisen välineeksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi mobiilipohjainen VEO-videosovellus sovitettiin luokanopettajakoulutuksen kontekstiin syklimäisen kehitysprosessin aikana. Tutkimukseni koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joilla kaikilla on omat tutkimuskysymyksensä. Hyödynsin tutkimuksessani laadullista tapaustutkimusta. 35 luokanopettajaopiskelijaa ja 14 ohjaajaa osallistuivat tutkimukseen. Tulokset esittelevät holistisen reflektion oppimisen ja ohjauksen mallin, joka muotoutui osatutkimusten ja tutkimusprosessin seurauksena. Mallia voidaan hyödyntää luokanopettajankoulutuksen reflektiivisissä käytännöissä.

Ensimmäisessä osatutkimuksessa selvitin, miten luokanopettajaopiskelijoiden reflektio kehittyy opettajankoulutuksen aikana ja, mitkä ohjattujen opetusharjoitteluiden piirteet edesauttavat opiskelijan ammatillista kehittymistä. Aineistona käytin 13 opiskelijan pedagogisia portfolioita. Ensimmäinen osatutkimus, joka kuului tutkimuksen kontekstiin, muodosti perustan kahdelle muulle osatutkimukselle. Toisessa osatutkimuksessa selvitin, miten luokanopettajaopiskelijat käyttivät VEO-videosovellusta ammatillisessa kehittymisessään yhden harjoittelujakson aikana, miten sovellus toimi harjoittelun ohjauksessa sekä opiskelijoiden ja ohjaajien näkemyksiä sovelluksen käytöstä osana reflektiivistä käytäntöä. Aineisto muodostui 12 luokanopettajaopiskelijan ja yhdeksän ohjaajan ryhmä/yksilöhaastatteluista, kolmen luokanopettajaopiskelijan videopäiväkirjoista ja yhden opiskelijan kirjoitelmasta. Kolmannessa osatutkimuksessa selvitin, miten merkitysorientoitunutta reflektiota voidaan edistää videon avulla hyödyntämällä videointiin perustuvaa reflektiomallia. Aineistona käytin kymmenen luokanopettajaopiskelijan ja yhdeksän ohjaajan ryhmä/yksilöhaastatteluja sekä seitsemän opiskelijan ja neljän ohjaajan ohjauskeskusteluja. Hyödynsin tutkimusaineiston analyysissa laadullisia temaattisen analyysin menetelmiä, toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa lisäksi fenomenografisia menetelmiä.

Tutkimustulosten mukaan prosessi, jossa VEO-videosovelluksen käyttöä kehitetään ja sovelletaan luokanopettajakoulutuksen kontekstiin, on monitahoinen ja aikaa vievä. Reflektointi videosovelluksen avulla edisti opiskelijoiden kykyä reflektoida omaa opetustaan yksin ja yhdessä vertaisopiskelijoiden kanssa. Ensimmäisessä VEO-kokeilussa videosovelluksen tekniset rajoitukset vaikeuttivat videoista oppimista ja videoiden käyttöä harjoittelun ohjauksessa. Tämä synnytti tarpeen yhdistää yksilöllinen ja yhteisöllinen videoperustainen reflektio ja lisätä opiskelijoiden reflektion ulkoista ohjausta. Toisessa VEO-kokeilussa hyödynnetty videopohjainen reflektiomalli auttoi opiskelijoiden analyyttisempää lähestymistapaa opetukseen mutta ei tukenut kriittisen näkökulman kehittymistä. Opettajankoulutusinstituution näkökulmasta videoperustainen reflektio törmäsi vallitseviin toimintatapoihin mikä näkyi joidenkin opiskelijoiden ja ohjaajien ilmaisemana vastustuksena videon käyttöä kohtaan ensimmäisen VEO-kokeilun aikana. Negatiivista asennetta selitti osaltaan vähäinen aikaisempi kokemus videoteknologioiden käytöstä sekä muutokset, joita videon hyödyntäminen aiheutti ohjauksen tavoitteille ja opiskelijoiden ja ohjaajien rooleille. Video edellytti opiskelijalähtöisyyttä mikä haastoi ohjaajat tarkastelemaan omaa rooliaan uudesta näkökulmasta.

Tutkimuksen tuloksilla on sekä käytäntöä että teoriaa ohjaavia seurauksia. Tulokset osoittavat, että jatkossa on tarpeen kiinnittää enemmän huomiota opiskelijoiden kriittisten reflektiotaitojen tukemiseen videon avulla. Ohjauksen teoreettista perustaa tulee vahvistaa ja ohjauksen tavoitteita selkeyttää. Harjoittelun ohjaajien ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia tulee parantaa. Tutkimuksen tuloksena kehitetty holistinen reflektion oppimisen ja ohjauksen malli laajentaa opettajankoulutuksen teoreettista perustaa ja voi toimia yhtenä ohjaavana reflektiotyökaluna opiskelijoille ja ohjaajille. VEO-sovellukseen perustuvan reflektion vakiinnuttaminen luokanopettajakoulutukseen edellyttää oppimisympäristöä, missä videoperustaista reflektiota arvostetaan oppimisen välineenä muiden lähestymistapojen rinnalla. Videon käyttö tulee sisällyttää laajasti opettajankoulutuksen opintoihin. Videon soveltamisen tapojen tulee olla linjassa opettajankoulutuksen teoreettisten lähtökohtien ja koulutuksen kontekstin kanssa. Tämä edesauttaa opiskelijoiden yksilöllisten oppimistavoitteiden ja harjoittelujaksojen tavoitteiden saavuttamista sekä perimmäistä tavoitetta reflektioon kykenevien opettajien kouluttamisesta. Näin voimme puhua aidosti tutkimusperustaisesta opettajankoulutuksesta, joka tukee teorian, käytännön ja tutkimuksen integroitumista opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen prosessissa.