Tekijänoikeus osana kokeiluja hyödyntävän ohjelmistoyrityksen IPR-strategiaa

Abstract

Tutkielman tavoitteena on hahmottaa ohjelmistokehitykseen tähtääviin kokeiluihin liittyviä tekijänoikeudellisia kysymyksiä sekä antaa kokeiluja käyttävän ohjelmistoyrityksen IPRstrategiaan liittyviä toimintasuosituksia. Esityksessä käytetään oikeusdogmaattista metodia sen selvittämiseksi, millaisin keinoin kokeiluja suorittava ohjelmistoyritys voi voimassa olevan lainsäädännön asettamissa kehyksissä hallita aineetonta omaisuuttaan kannattavasti.

Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin sitä, miten yritys voi laillisesti hyödyntää kokeilussa ulkopuolisten tuottamaa tekijänoikeudellista materiaalia, jotta kokeilu voitaisiin viedä läpi mahdollisimman joutuisasti ja edullisesti. Valmiiden ratkaisujen lisensiointi osaksi kehitettävää prototyyppiä voi olla kannattavaa, jos haluttuja ominaisuuksia ei tällöin tarvitse kehittää alusta asti itse. Nopeutta vaativissa ohjelmistokehitysprojekteissa kierrätetäänkin usein avointa lähdekoodia, jota voidaan lisensioida ilman merkittäviä transaktiokustannuksia. Tuotekehityksen alkuvaiheen kokeiluja voidaan suorittaa myös käyttämällä koodittomia prototyyppejä, joiden hyödyntäminen ei vaadi teknistä erityisosaamista, lisenssimaksujen suorittamista tai lisensiointiin liittyvää riskienhallintaa.

Toiseksi tutkitaan sitä, kenelle tekijänoikeudet voivat kokeilussa syntyä ja millaisin toimintatavoin yritys voi siirtää oikeudet itselleen. Ohjelmistokehityksen tapauksessa kokeiluihin osallistuvat ulkopuoliset koehenkilöt tuskin yleensä antanevat prosessiin sellaista luovaa panosta, että heitä voitaisiin pitää kehitettävän prototyypin tekijöinä. Jos koehenkilöllä on kuitenkin mahdollisuus aktiivisesti osallistua prototyypin muokkaamiseen, voi hänellekin syntyä tekijänoikeus työnsä tulokseen. Jotta yritys voisi varmistaa tekijänoikeuksien siirtymisen itselleen, kannattaa sen joko sopia oikeuksien siirtämisestä yksinkertaisin vakiosopimuksin tai määritellä koehenkilöiden rooli kokeilussa sellaiseksi, ettei heidän toimintansa ole tekijänoikeudellisesti merkityksellistä.

Lopulta luodaan katsaus siihen, millainen rooli tekijänoikeudella on osana kokeiluja käyttävän yrityksen IPR-strategiaa suhteessa muihin ohjelmistoalalla yleisesti käytettyihin suojauskeinoihin. Tekijänoikeus ja ei-muodolliset suojauskeinot näyttäytyvät patentointia joustavampina ja edullisempina vaihtoehtoina, ja ei-muodolliset menetelmät soveltuvat erityisesti tuotekehityksen alkuvaiheeseen, jolloin tekijänoikeus- tai patenttilain asettamat suojan saamisen edellytykset eivät vielä täyty. Kokeiluja suorittavan yrityksen IPR-strategiaan voisivat soveltua hyvin myös avoimen innovaation periaatteet.