Yrityksen saattohoito : mitä se on, miten sitä säännellään ja onko sääntely tehokasta?
Vikström, Matias (2019)
Vikström, Matias
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002286877
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002286877
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on yrityksen saattohoito, joka tarkoittaa yrityksen omistaja- ja vastuuhenkilöiden korvaamista saattohoitajalla kriisitilassa olevassa yrityksessä. Yrityksen saattohoito ei itsessään ole kriminalisoitu teko, mutta siihen liittyy usein talousrikollisuutta kuten velkojien oikeuksien loukkaamista tai kuittikaupan muodossa tapahtuvaa verorikollisuutta. Koska iso osa talousrikollisuudesta on piilorikollisuutta, on siitä ymmärrystä lisäävälle tutkimukselle tarve niin tieteellisistä kuin kansantaloudellisistakin syistä.
Tutkielma jakautuu kolmeen tutkimuskysymykseen: mitä yrityksen saattohoito on, miten sitä on säännelty ja onko sääntely tehokasta? Tutkielman teoreettinen tausta on siten harmaassa taloudessa, siihen liittyvässä talousrikollisuudessa sekä oikeustaloustieteessä. Tutkimuksen keskeisiä ilmiöitä ovat konkurssirikollisuus, bulvaani-päämies –suhde sekä talousrikostorjunnan tehokkuus.
Metodiksi tutkielmassa valikoitui lainoppi, jonka käyttäminen säännöksiin keskittyvässä tutkielmassa on varsin perusteltua. Sen lisäksi tutkielmassa on käytetty oikeustaloustieteeseen kuuluvia metodeja ja periaatteita, kuten rationaalisen valinnan teoria sekä positiivisen ja normatiivisen oikeustaloustieteen vertailu. Metodivalintojen perusteella tutkielman aineistoksi valikoituivat lainopillinen ja oikeustaloustieteellinen kirjallisuus, viranomaislähteet ja oikeustapaukset, joilla on liityntä käsiteltyihin asioihin.
Tutkimuksen perusteella pystyttiin tunnistamaan niitä piirteitä, joiden perusteella yrityksen voidaan katsoa olevan saattohoitajan hallinnassa tai sen voidaan olettaa kuuluvan riskiryhmään, josta yritykset voivat päätyä saattohoitoon. Lisäksi tutkielmassa pystyttiin osoittamaan joitain ongelmakohtia saattohoitoon liittyvässä sääntelyssä niin rikos- kuin siviilioikeudenkin puolelta. Sääntely katsottiin kuitenkin pääpiirteittäin tehokkaaksi. Tutkimuksen hyödyt ilmenevät esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa tietoa etsivän lukijan motiivina on syventää ymmärrystään harmaan talouden ilmiöistä.
Tutkielma jakautuu kolmeen tutkimuskysymykseen: mitä yrityksen saattohoito on, miten sitä on säännelty ja onko sääntely tehokasta? Tutkielman teoreettinen tausta on siten harmaassa taloudessa, siihen liittyvässä talousrikollisuudessa sekä oikeustaloustieteessä. Tutkimuksen keskeisiä ilmiöitä ovat konkurssirikollisuus, bulvaani-päämies –suhde sekä talousrikostorjunnan tehokkuus.
Metodiksi tutkielmassa valikoitui lainoppi, jonka käyttäminen säännöksiin keskittyvässä tutkielmassa on varsin perusteltua. Sen lisäksi tutkielmassa on käytetty oikeustaloustieteeseen kuuluvia metodeja ja periaatteita, kuten rationaalisen valinnan teoria sekä positiivisen ja normatiivisen oikeustaloustieteen vertailu. Metodivalintojen perusteella tutkielman aineistoksi valikoituivat lainopillinen ja oikeustaloustieteellinen kirjallisuus, viranomaislähteet ja oikeustapaukset, joilla on liityntä käsiteltyihin asioihin.
Tutkimuksen perusteella pystyttiin tunnistamaan niitä piirteitä, joiden perusteella yrityksen voidaan katsoa olevan saattohoitajan hallinnassa tai sen voidaan olettaa kuuluvan riskiryhmään, josta yritykset voivat päätyä saattohoitoon. Lisäksi tutkielmassa pystyttiin osoittamaan joitain ongelmakohtia saattohoitoon liittyvässä sääntelyssä niin rikos- kuin siviilioikeudenkin puolelta. Sääntely katsottiin kuitenkin pääpiirteittäin tehokkaaksi. Tutkimuksen hyödyt ilmenevät esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa tietoa etsivän lukijan motiivina on syventää ymmärrystään harmaan talouden ilmiöistä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4505]