Ja saahaan nauttia siitä eläkkeellä olemisesta. Eläkeläisten kokemuksia eläkkeelle jäämisestä.
Jolanki, Marika (2020)
Jolanki, Marika
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003279475
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003279475
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia eläkeläisten kokemuksia eläkkeelle siirtymisestä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on elämänkulku, kolmas ikä sekä roolin muutos ja identiteetti. Kolmatta ikää on tutkittu Suomessa melko paljon, mutta eläköitymisen tutkimus on usein keskittynyt taloudellisiin seikkoihin. Ikääntyneitä koskevaa tutkimusta on runsaasti, mutta aktiivista kolmatta ikää elävät tuntuvat jäävän sivuosaan.
Tutkimuksella pyrin tuottamaan tietoa siitä, miten sosiaaliset suhteet, vapaa-aika ja alkoholinkäyttö muuttuvat eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Tunnistin tutkimuksen edetessä kaksi eläkeläisen identiteetin tyyppiä: passiivisen ja aktiivisen identiteetin. Identiteetti määrittää sen, kuinka oma-aloitteisesti he etsivät osallistumisen mahdollisuuksia. Näiden identiteettien tunnistaminen voi jatkossa olla merkittävä tekijä ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisyssä. Tutkimus perustui kahdeksan eläkeläisen narratiivisella menetelmällä tehtyyn haastatteluun. Aineiston analyysi on toteutettu fenomenologista analyysimenetelmää mukaillen.
Tutkimustulokset vahvistivat sen, että eläkkeelle siirtyminen on merkittävä tapahtuma ihmisen elämässä, ja itse eläkkeellä oleminen on muutakin kuin passiivista olemista. Eläkkeelle siirtymisen suunnittelu tekee eläkkeelle siirtymisestä helpompaa. Miesten ja naisten välillä ei ollut havaittavia eroavaisuuksia siinä, kuinka merkitykselliseksi eläkkeellä oleminen koettiin. Sosiaalisen verkoston kapeutuminen oli isoin syy siihen, miksi eläkkeellä oleminen koettiin hankalaksi tai ikäväksi. Positiiviset muutokset sosiaalisissa suhteissa liittyivät siihen, että aikaa läheisille oli enemmän. Alkoholinkäyttö oli tutkimukseeni osallistuneilla ollut vähäistä aina, eikä eläköityminen lisännyt alkoholinkäyttöä. Harrastukset säilyivät pääosin samoina kuin ennen eläkkeelle jäämistä, mutta aikaa harrastuksille oli enemmän.
Tutkimuksella pyrin tuottamaan tietoa siitä, miten sosiaaliset suhteet, vapaa-aika ja alkoholinkäyttö muuttuvat eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Tunnistin tutkimuksen edetessä kaksi eläkeläisen identiteetin tyyppiä: passiivisen ja aktiivisen identiteetin. Identiteetti määrittää sen, kuinka oma-aloitteisesti he etsivät osallistumisen mahdollisuuksia. Näiden identiteettien tunnistaminen voi jatkossa olla merkittävä tekijä ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisyssä. Tutkimus perustui kahdeksan eläkeläisen narratiivisella menetelmällä tehtyyn haastatteluun. Aineiston analyysi on toteutettu fenomenologista analyysimenetelmää mukaillen.
Tutkimustulokset vahvistivat sen, että eläkkeelle siirtyminen on merkittävä tapahtuma ihmisen elämässä, ja itse eläkkeellä oleminen on muutakin kuin passiivista olemista. Eläkkeelle siirtymisen suunnittelu tekee eläkkeelle siirtymisestä helpompaa. Miesten ja naisten välillä ei ollut havaittavia eroavaisuuksia siinä, kuinka merkitykselliseksi eläkkeellä oleminen koettiin. Sosiaalisen verkoston kapeutuminen oli isoin syy siihen, miksi eläkkeellä oleminen koettiin hankalaksi tai ikäväksi. Positiiviset muutokset sosiaalisissa suhteissa liittyivät siihen, että aikaa läheisille oli enemmän. Alkoholinkäyttö oli tutkimukseeni osallistuneilla ollut vähäistä aina, eikä eläköityminen lisännyt alkoholinkäyttöä. Harrastukset säilyivät pääosin samoina kuin ennen eläkkeelle jäämistä, mutta aikaa harrastuksille oli enemmän.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]