Perhekeskus Tyrnävälle – Monialaista yhteistyötä kehittämässä
Martinkauppi, Tiina (2020)
Martinkauppi, Tiina
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003279543
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003279543
Tiivistelmä
Lapsi -ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) oli yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista vuosille 2016–2018. Uusi hallitusohjelma jatkoi LAPE -muutoshanketta kausille 2020–2023. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteina ovat nykyistä lapsi -ja perhelähtöisemmät, kustannustehokkaammat ja vaikuttavammat palvelut, joissa palvelujen yhteensovittaminen on ensisijaista. Perhekeskustoimintamalli verkostoi ja sovittaa yhteen nyt erillään olevat lapsiperheiden palvelut siten, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun samasta paikasta.
Tutkin pro gradu - tutkielmassani perhekeskustoimintamallin vaikutuksia monialaiseen yhteistyöhön hankeorganisaation henkilöstön käsitysten perusteella. Perhekeskustoimintamalli sitoo yhteen monialaisen ja sektorirajat ylittävän yhteistyöverkoston, jonka käyttöönotto vaatii työkulttuurin muutosta toimijoilta. Tutkielmani tuloksia arvioitiin kunnan hankeorganisaation toimijoiden näkökulmista. Monialainen hankeorganisaatio koostuu sosiaalialan, terveydenhuollon, mielenterveystyön, sivistystoimen ja kolmannen sektorin toimijoista. Tutkimus on fenomenologinen tutkimus, jonka tehtävänä oli selvittää työntekijöiden käsityksiä muutoksen vaikutuksista monialaiseen yhteistyöhön. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on työnkehittäminen. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta (6) hankeorganisaatioon kuuluvaa työntekijää Tyrnävän kunnasta. Aineiston analyysimenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan hankeorganisaation toimijat kokivat, että mahdollisuuksia monialaisen yhteistyön tekemiseen on olemassa, mutta se vaatii onnistuakseen kehittämistä ja työkulttuurin muutosta tietoa jakavaan ja systeemiseen orientaatioon. Perhekeskustoimintamallin vaikutuksista toimijoiden käsitykset olivat samansuuntaisia. Malli lisää asiakkaiden tasa-arvoista kohtelua ja tasapuolisuutta, sekä madaltaa kynnystä hakeutua palveluiden piiriin. Uhkana työntekijät näkivät eri organisaatioiden sitoutumattomuuden sektorirajat ylittävään yhteistyöhön ja siirtymisen tietoa jakavaan työkulttuuriin. Työnkehittämisen näkökulmasta työntekijät kokivat, että mallin juurruttaminen toimintatavaksi vaatii sinnikästä työskentelyä, kehittämismyönteistä asennoitumista, vahvaa johtamista ja halua sitoutua perhekeskustoimintamallin tavoitteisiin.
Tutkin pro gradu - tutkielmassani perhekeskustoimintamallin vaikutuksia monialaiseen yhteistyöhön hankeorganisaation henkilöstön käsitysten perusteella. Perhekeskustoimintamalli sitoo yhteen monialaisen ja sektorirajat ylittävän yhteistyöverkoston, jonka käyttöönotto vaatii työkulttuurin muutosta toimijoilta. Tutkielmani tuloksia arvioitiin kunnan hankeorganisaation toimijoiden näkökulmista. Monialainen hankeorganisaatio koostuu sosiaalialan, terveydenhuollon, mielenterveystyön, sivistystoimen ja kolmannen sektorin toimijoista. Tutkimus on fenomenologinen tutkimus, jonka tehtävänä oli selvittää työntekijöiden käsityksiä muutoksen vaikutuksista monialaiseen yhteistyöhön. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on työnkehittäminen. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta (6) hankeorganisaatioon kuuluvaa työntekijää Tyrnävän kunnasta. Aineiston analyysimenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan hankeorganisaation toimijat kokivat, että mahdollisuuksia monialaisen yhteistyön tekemiseen on olemassa, mutta se vaatii onnistuakseen kehittämistä ja työkulttuurin muutosta tietoa jakavaan ja systeemiseen orientaatioon. Perhekeskustoimintamallin vaikutuksista toimijoiden käsitykset olivat samansuuntaisia. Malli lisää asiakkaiden tasa-arvoista kohtelua ja tasapuolisuutta, sekä madaltaa kynnystä hakeutua palveluiden piiriin. Uhkana työntekijät näkivät eri organisaatioiden sitoutumattomuuden sektorirajat ylittävään yhteistyöhön ja siirtymisen tietoa jakavaan työkulttuuriin. Työnkehittämisen näkökulmasta työntekijät kokivat, että mallin juurruttaminen toimintatavaksi vaatii sinnikästä työskentelyä, kehittämismyönteistä asennoitumista, vahvaa johtamista ja halua sitoutua perhekeskustoimintamallin tavoitteisiin.
Kokoelmat
- Pro gradut [4088]