Itsensätyöllistäjän työoikeudellinen asema alustavälitteisessä työssä

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten alustavälitteistä työtä tekevän itsensätyöllistäjän työ- ja sosiaaliturva määräytyy voimassa olevan työlainsäädännön puitteissa. Tutkielmassa pyritään vastaamaan tähän tutkimuskysymykseen oikeusdogmatiikan keinoin. Tutkielma sisältää myös lyhyen oikeusvertailevan osuuden, jossa tarkastellaan itsensätyöllistäjän työoikeudellista asemaa kansainvälisen oikeuskäytännön ja keskustelun puitteissa.

Tutkielman alussa määritellään käsitteet alustavälitteinen työ ja itsensätyöllistäjä mahdollisimman tarkkarajaisesti. Tämä mahdollistaa tutkimuskohteena olevan alustavälitteisen työn erottamisen muusta työstä ja muista jakamistalouteen liittyvistä ilmiöistä. Tässä alustavälitteisen työn viitekehyksessä työsuhteen muodostumista arvioidaan laajasti tarkastelemalla työsuhdetta säänteleviä normilähteitä. Tutkielman lopuksi arvioidaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja itsensätyöllistäjän oikeudellisen aseman selkeyttämiseksi.

Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että alustavälitteisen työn viitekehyksessä vakiintuneet tavat arvioida työsuhteen perustunnusmerkkejä tulevat haastetuksi. Erityisesti työn teettäjän johtoon ja valvontaan liittyvää direktiotunnusmerkkiä voidaan pitää muutospaineiden kohteena. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että itsensätyöllistäjän asema saattaa näyttäytyä alustavälitteisessä työssä ulospäin hyvinkin itsenäisenä. Tämä johtuu puolestaan siitä, että työsuhteelta edellytettävä direktio tapahtuu pääosin digitaalisen alustan välityksellä ja näin ollen jää helposti piiloon. Tästä syystä direktiotunnusmerkin ja erityisesti käytössä olevien teknisten ratkaisujen tarkastelu tulee olla tarkastelun keskiössä, kun arvioidaan itsensätyöllistäjän työoikeudellista asemaa alustavälitteisessä työssä.