Suo on muutos : vuorovaikutuksellinen näyttelysuunnittelu suon ymmärtämisen välineenä
Sainio, Linda (2020)
Sainio, Linda
Lapin yliopisto
2020
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042019241
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042019241
Tiivistelmä
Tutkimuksessani julkisessa luonto- ja hyvinvointikeskustelussa sivuun jäänyt suoluonto nousee tarkastelun keskiöön perinnehoitajuuden ilmiöön kiinnittyen. Tämä ilmastolle merkittävä hiilinielu on tullut tunnetuksi ojitettavana joutomaana, mutta tutkimukseni osoittaa siinä piilevää potentiaalia. Käytännön tutkimustyö on tehty Kuusamossa Riitta Attilan ja Anu Tossavaisen kanssa Suo parantaa -projektin muodossa. Oma tutkimustehtäväni työryhmässä oli suokokemusten representointi vuorovaikutuksellisen näyttelysuunnittelun keinoin.
Teoreettisesti tutkimukseni kiinnittyy ekosysteemilähestymistapaan, paikkaan ja representaatioon. Metodologia muodostuu taideperustaisesta toimintatutkimuksesta, moniaistisesta paikan tutkimuksesta ja luontokuvasta taiteellisena menetelmänä. Tutkimusaineistoni on hyvin laaja ja käsittää dokumentaarisen aineiston, reflektioaineiston, osallistuvan havaintomateriaalin ja visuaalisen teosmateriaalin ohella materiaa soilta.
Tutkimusprosessi koostui perinnehoitajien haastatteluista, fyysisestä suon kokemisesta, luontokuvaamisesta sekä taiteellisesta työskentelystä. Prosessin aikana syntyi Slow Nature Photography -menetelmä, jota Attila ja Tossavainen tarkastelevat lähemmin omassa pro gradu -tutkielmassaan Vuoropuhelua soilla ja gallerioissa: soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen keinoin luontosuhdetta syventämässä. Vuorovaikutuksellisen näyttelysuunnitteluprosessin myötä saavutettu tietämys representoitiin näkyväksi moniaistisessa Suo parantaa -näyttelyssä.
Tutkimukseni osoittaa, miten vuorovaikutuksellinen näyttelysuunnitteluprosessi voi tuoda esiin alueellista ja kulttuurista tietämystä, johon sitoutuva kokemustieto ja hiljainen tieto paljastavat taiteen keinoin työstettynä uudenlaisen näkökulman paikallisiin ekosysteemipalveluihin. Representoidut hyvinvoinnin ja hoitavuuden elementit loivat uusia havaintotapoja suota kohtaan. Ihmisen ja suon tarkastelu yhteen sidottuna kokonaisuutena lisää ekosysteemilähestymistavan mukaista vastavuoroista ja vuorovaikutuksellista asennoitumista luontoympäristöjä kohtaan.
Tutkimusprosessi loi myönteisiä suoluonnon representaatioita mutta se vaikutti myönteisesti myös siihen osallistuneisiin perinnehoitajiin: moni kertoi prosessin toimineen positiivisen kokemuksen ohella voimavaroja lisänneenä ja ajatuksia herättäneenä kokemuksena.
Teoreettisesti tutkimukseni kiinnittyy ekosysteemilähestymistapaan, paikkaan ja representaatioon. Metodologia muodostuu taideperustaisesta toimintatutkimuksesta, moniaistisesta paikan tutkimuksesta ja luontokuvasta taiteellisena menetelmänä. Tutkimusaineistoni on hyvin laaja ja käsittää dokumentaarisen aineiston, reflektioaineiston, osallistuvan havaintomateriaalin ja visuaalisen teosmateriaalin ohella materiaa soilta.
Tutkimusprosessi koostui perinnehoitajien haastatteluista, fyysisestä suon kokemisesta, luontokuvaamisesta sekä taiteellisesta työskentelystä. Prosessin aikana syntyi Slow Nature Photography -menetelmä, jota Attila ja Tossavainen tarkastelevat lähemmin omassa pro gradu -tutkielmassaan Vuoropuhelua soilla ja gallerioissa: soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen keinoin luontosuhdetta syventämässä. Vuorovaikutuksellisen näyttelysuunnitteluprosessin myötä saavutettu tietämys representoitiin näkyväksi moniaistisessa Suo parantaa -näyttelyssä.
Tutkimukseni osoittaa, miten vuorovaikutuksellinen näyttelysuunnitteluprosessi voi tuoda esiin alueellista ja kulttuurista tietämystä, johon sitoutuva kokemustieto ja hiljainen tieto paljastavat taiteen keinoin työstettynä uudenlaisen näkökulman paikallisiin ekosysteemipalveluihin. Representoidut hyvinvoinnin ja hoitavuuden elementit loivat uusia havaintotapoja suota kohtaan. Ihmisen ja suon tarkastelu yhteen sidottuna kokonaisuutena lisää ekosysteemilähestymistavan mukaista vastavuoroista ja vuorovaikutuksellista asennoitumista luontoympäristöjä kohtaan.
Tutkimusprosessi loi myönteisiä suoluonnon representaatioita mutta se vaikutti myönteisesti myös siihen osallistuneisiin perinnehoitajiin: moni kertoi prosessin toimineen positiivisen kokemuksen ohella voimavaroja lisänneenä ja ajatuksia herättäneenä kokemuksena.
Kokoelmat
- Pro gradut [4089]