Suo on muutos : vuorovaikutuksellinen näyttelysuunnittelu suon ymmärtämisen välineenä

Abstract

Tutkimuksessani julkisessa luonto- ja hyvinvointikeskustelussa sivuun jäänyt suoluonto nousee tarkastelun keskiöön perinnehoitajuuden ilmiöön kiinnittyen. Tämä ilmastolle merkittävä hiilinielu on tullut tunnetuksi ojitettavana joutomaana, mutta tutkimukseni osoittaa siinä piilevää potentiaalia. Käytännön tutkimustyö on tehty Kuusamossa Riitta Attilan ja Anu Tossavaisen kanssa Suo parantaa -projektin muodossa. Oma tutkimustehtäväni työryhmässä oli suokokemusten representointi vuorovaikutuksellisen näyttelysuunnittelun keinoin.

Teoreettisesti tutkimukseni kiinnittyy ekosysteemilähestymistapaan, paikkaan ja representaatioon. Metodologia muodostuu taideperustaisesta toimintatutkimuksesta, moniaistisesta paikan tutkimuksesta ja luontokuvasta taiteellisena menetelmänä. Tutkimusaineistoni on hyvin laaja ja käsittää dokumentaarisen aineiston, reflektioaineiston, osallistuvan havaintomateriaalin ja visuaalisen teosmateriaalin ohella materiaa soilta.

Tutkimusprosessi koostui perinnehoitajien haastatteluista, fyysisestä suon kokemisesta, luontokuvaamisesta sekä taiteellisesta työskentelystä. Prosessin aikana syntyi Slow Nature Photography -menetelmä, jota Attila ja Tossavainen tarkastelevat lähemmin omassa pro gradu -tutkielmassaan Vuoropuhelua soilla ja gallerioissa: soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen keinoin luontosuhdetta syventämässä. Vuorovaikutuksellisen näyttelysuunnitteluprosessin myötä saavutettu tietämys representoitiin näkyväksi moniaistisessa Suo parantaa -näyttelyssä.

Tutkimukseni osoittaa, miten vuorovaikutuksellinen näyttelysuunnitteluprosessi voi tuoda esiin alueellista ja kulttuurista tietämystä, johon sitoutuva kokemustieto ja hiljainen tieto paljastavat taiteen keinoin työstettynä uudenlaisen näkökulman paikallisiin ekosysteemipalveluihin. Representoidut hyvinvoinnin ja hoitavuuden elementit loivat uusia havaintotapoja suota kohtaan. Ihmisen ja suon tarkastelu yhteen sidottuna kokonaisuutena lisää ekosysteemilähestymistavan mukaista vastavuoroista ja vuorovaikutuksellista asennoitumista luontoympäristöjä kohtaan.

Tutkimusprosessi loi myönteisiä suoluonnon representaatioita mutta se vaikutti myönteisesti myös siihen osallistuneisiin perinnehoitajiin: moni kertoi prosessin toimineen positiivisen kokemuksen ohella voimavaroja lisänneenä ja ajatuksia herättäneenä kokemuksena.

In my research, peatlands, the ecosystem that has been left in the margin of the public debate considering nature and well-being forms the center of my research crossing with the phenomenon of traditional healing. These significant carbon storing ecosystems have been known as drainable wastelands, but my research will reveal hidden potential in them. Practical research work has been done in the area of Kuusamo with Riitta Attila and Anu Tossavainen in the form of Swamp heals -project. My research task in the project has been representing swamp experiences through interactive exhibition design process.

Theoretically, my research focuses on the ecosystem approach, place, and representation. The methodology consists of art-based action research, multisensory place study and nature photography as an artistic method. My research material is very extensive and includes documentary material, reflection material, participatory observational material and visual artwork material, as well as material from the peatlands.

The research process consisted of interviews with traditional healers, physical experience of the swamp, nature photography and artistic work. During the process, the Slow Nature Photography method emerged, which Attila and Tossavainen take a closer look at in their own master's thesis Dialogs in the swamps and galleries: deepening the relationship with nature by applied visual art and nature photography. The knowledge gained through the interactive exhibition design process was represented in the multisensory Swamp heals -exhibition.

My research shows how the interactive exhibition design process can bring out regional and cultural knowledge and reveal the experiential knowledge and tacit knowledge in them, when worked through art. At the same time, it reveals a new perspective on local ecosystem services. The represented elements of well-being and caring created new ways of perceiving the peatlands. Examining human and swamp nature in unity increases the reciprocal and interactive attitudes towards natural environments as it is in the ecosystem approach.

The research process created positive representations of the peatlands, but it also had a positive effect to the traditional healers involved: many of them said that the process acted as a positive experience but also as an empowering and thought-provoking experience.