Monikulttuurista terveyspääomaa etsimässä? Analyysi terveystiedon 7.–9.-luokkien kirjasarjojen monikulttuurisuusdiskursseista

Abstract

Monikulttuurisuus on arkipäivää Suomen kouluissa. Mutta kuinka se esitetään oppikirjoissa? Tämän tutkimuksen tarkoitus on analysoida monikulttuurisuuteen liitettyjä diskursseja kirjasarjoissa. Aikaisempaa oppikirjatutkimusta on tehty lähinnä erilaisuuden sekä eri etnisten taustojen ilmenemisestä oppikirjoissa. Tutkimuksen teoreettiseksi taustaksi valikoitui terveyspääoman käsite, joka keskittyy voimavarojen kartuttamiseen. Parhaimmillaan koulun välittämät tiedot, taidot sekä ulkoiset puitteet vahvistavat suunnitelmallisesti nuorten terveyden voimavaroja sekä kartuttavat heidän terveyspääomaansa. Tutkimuskysymykseksi muodostui: Miten monikulttuurisuudesta puhutaan terveystiedon 7.–9.-luokkien kirjasarjoissa?

Tutkimus on toteutettu diskurssianalyysillä, joka keskittyy tutkimaan vuorovaikutusta todellisuuden, maailman ja tilanteissa tapahtuvan toiminnan välillä. Diskurssintutkimuksessa tärkeää itse diskurssien tunnistamisen jälkeen on tunnistaa niiden tuottamaa sosiaalista todellisuutta.

Tuloksissa monikulttuurisuus näyttäytyi kolmen diskurssin, kulttuurisen ainutlaatuisuuden diskurssin, huolenpidon diskurssin sekä Suomea ja suomalaisuutta vertaavan diskurssin kautta. Jaottelin johtopäätöksissä tulokset monikulttuurista terveyspääomaa vahvistaviin ja uhkaaviin tekijöihin. Kulttuurinen ainutlaatuisuus nousi esiin sanavalinnoissa, yksilön vahvuuksien korostamisessa, kerrottaessa ruokakulttuureista, uskonnoista sekä maahanmuuton hyvistä vaikutuksista Suomessa. Huolenpidon diskurssi näyttäytyi avustusjärjestötoimintana, oikeuksina, sekä ulkomaiden olosuhteina. Kulttuurisen ainutlaatuisuuden diskurssiin nostettu aineisto sekä suurin osa huolenpidon diskurssiin nostetusta aineistosta, luokiteltiin monikulttuurista terveyspääomaa vahvistaviksi tekijöiksi. Puolestaan suurin osa monikulttuurista terveyspääomaa uhkaavista tekijöistä ilmeni ulkomaita Suomeen ja suomalaisuuteen vertaavassa diskurssissa, jossa ulkomaat kuvattiin suurimmalta osin vaarallisena, arveluttavana, eriarvoisena, sekä varoiteltavana erilaisten tautien ja ruokamyrkytysten takia.

Tulosten pohjalta pohdin sitä, miten valtakunnallisen opetussuunnitelman arvopohja sekä tehtävät toteutuvat. Lisäksi peilaan tuloksia siihen, tukevatko ne monikulttuurisen nuoren terveyspääoman kehittymistä. Terveyspääoman käsite ei täysin palvele tätä tutkimusta, joten tutkimuksen lopussa luodaan uusi terveyspääomasta johdettu, monikulttuurisen terveyspääoman käsite. Monikulttuurisen terveyspääoman käsite on ainutlaatuinen, sillä sen avulla voidaan tarkastella juuri monikulttuuristen nuorten voimavaroja vahvistavia sekä kuluttavia tekijöitä.