Salahanke maailmalla ja Suomessa. Funktionaalinen oikeusvertailu eri oikeusjärjestysten salahankekäsityksistä ja niiden yhtäläisyyksistä ja eroista suomalaiseen salahankeoppiin

Abstract

Tässä maisteritutkielmassa tarkastellaan salahankkeiden eli rikoksen tekemistä koskevien sopimusten rikosoikeudellista sisältöä eri oikeusjärjestyksissä. Tutkielmassa verrataan viiden vieraan oikeusjärjestyksen salahankekäsityksiä yhtäläisyyksien ja erojen löytämiseksi. Nämä viisi oikeusjärjestystä ovat: Englanti, Norja, Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat. Tutkielman tavoitteena on löytää sisällöllisiä yhteneväisyyksiä ja eroja salahankekäsityksistä, joita voidaan hyödyntää suomalaisen salahankeopin määrittämisessä ja muotoilussa.

Salahanke on yksi vanhimmista rikosvastuun muodoista, joissa teon rangaistavuus ei edellytä täytettyä tekoa tai sen yritystä. Lähes jokaisesta oikeusjärjestyksestä on myös löydettävissä rikosoikeudellisia säännöksiä, jotka kieltävät rikoksen tekemisestä sopimisen rangaistuksen uhalla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, mitkä ovat eri oikeusjärjestyksien salahankekäsitysten ominaispiirteet ja miten ne ovat kehittyneet. Tutkielmassa hyödynnytetään funktionaalisen oikeusvertailun lisäksi oikeushistorian metodeja salahankekäsitysten kehityksen selvittämiseksi.

Suomessa salahankerikoksiin on suhtauduttu varsin pidättyväisesti. Salahankekriminalisoinnit ovat rajoittuneet vain vakaviin ja törkeisiin rikoksiin. Tämän tutkielman tavoitteena on lainopillisin ja vertalevin metodein selvittää, voidaanko yksittäisillä salahankesäännöksillä nähdä yhteistä, systemaattista, sisältöä. Tutkielmassa tarkastellaan kotimaista salahankeoppia kolmen eri elementin, teon, tahallisuuden ja vaaran, kautta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mikä on salahankesäännösten sisältö kussakin elementissä. Oikeusvertailun avulla teon, tahallisuuden ja vaaran voidaan katsoa olevan sisällöltään yhteneväinen toisen oikeusjärjestyksen tai useiden oikeusjärjestysten salahankekäsitysten kanssa.