Rikokset vankilan kurinpidossa - kurinpitoa vai rikosoikeutta?

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan vankilan kurinpitomenettelyä ja siinä määrättävien kurinpitorangaistusten sanktioidentiteettiä. Kurinpitorangaistus voidaan määrätä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvien säännösten, määräysten, ohjeiden tai ehtojen taikka vangille annettujen kehotusten tai käskyjen rikkomisesta. Kurinpitorangaistus voidaan määrätä myös vangille, joka syyllistyy vankilassa tai muutoin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen valvonnan alaisena rikokseen, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko. Vankilan kurinpitomenettely muistuttaa monilta osin rikosprosessia ja kurinpitorangaistuksen mittaamista koskevat säännökset ovat sisällöllisesti rikoslain rangaistuksen mittaamista koskevien säännösten kaltaisia. Kurinpito on kuitenkin hallintomenettelyä ja muutoksenhaku tapahtuu hallintotuomioistuimeen.

Kurinpidon ja rikosprosessin välistä rajavetoa arvioidaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen luomien Engel-kriteerien avulla sekä niitä koskevalla tulkintakäytännöllä. Huomiota tulee kiinnittää normin luonnehdintaan kansallisessa oikeudessa, normin todelliseen luonteeseen sekä seuraamuksen luonteeseen ja ankaruuteen. Jos teko ja siitä määrättävä sanktio katsotaan identiteetiltään rikosoikeudelliseksi, tulee menettelyssä turvata Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan takaamat erityiset oikeussuojatakeet. Myös ne bis in idem -kielto tulee huomioida menettelyssä. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön perusteella lievistä rikoksista määrätty kurinpitorangaistus on identiteetiltään rikosoikeudellinen sanktio, kun taas muut vankeuslainsäädäntöön perustuvat järjestysrikkomukset eivät ole identiteetiltään rikosoikeudellisia. Korkeimman oikeuden linjan voidaan katsoa noudattavan lainsäätäjän tahtoa, mutta sanktioidentiteetin osalta voitaisiin päätyä pitämään kurinpitoseuraamuksia identiteetiltään puhtaasti kurinpidollisina.

Vankilan kurinpitomenettelyn voidaan katsoa täyttävän Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan vaatimukset oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille suhteellisen hyvin. Kurinpitomenettely voidaan nähdä ongelmalliseksi syyttömyysolettaman kannalta ja menettelyn suullisuusvaatimukseen tulee kiinnittää muutoksenhaussa huomiota, jos seuraamus katsotaan rikosoikeudelliseksi. Kurinpito ei kuitenkaan kuulu rikosoikeuden ydinalueelle, minkä vuoksi 6 artiklan vaatimuksista on voitu poiketa. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin keskeisin oikeusturvaelementti, muutoksenhaku puolueettomaan ja riippumattomaan tuomioistuimeen, toteutuu kurinpitomenettelyssä. Ensi asteen päätöksenteossa menettelyn puolueettomuus turvataan esteellisyyttä ja asian poliisille siirtämistä koskevilla säännöksillä.