Tulli ja maahantuonnin arvonlisävero – Yhdessä vai erikseen

Abstract

Tutkielmassani selvitän tullien ja maahantuonnin arvonlisäveron yhteyttä Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön perusteella. Tutkin erityisesti tullit aiheuttavan tapahtuman vaikutusta maahantuonnin arvonlisäveron verotettavan tapahtuman aiheutumiseen. Pyrin myös määrittelemään mitä oikeuskäytännössä (C-571/15) tarkoitetulla taloudelliseen vaihdantaan päätymisellä tarkoitetaan maahantuonnin arvonlisäverotettavan tapahtuman edellytyksenä sekä miten tullivelkavastuu ja arvonlisäverovelkavastuu kohdistuvat ja eroavatko vastuupiirit toisistaan. Lisäksi selvitän millaisina selvitysvelvollisuus, todistustaakka ja näyttökynnys näyttäytyvät arvioidessa tullit aiheuttavan tapahtuman vaikutusta maahantuonnin arvonlisäverotettavaan tapahtumaan.

Tutkimusmetodini on oikeusdogmaattinen. Tutkimukseni on vero- ja eurooppaoikeudellinen sisältäen myös hallintoprosessioikeudellisia näkökulmia. Olen tarkastellut asioita erityisesti huolinta- ja logistiikka-alan näkökulmasta. Rikosoikeus on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.

Tullit aiheuttavan tapahtuman ja sen perusteella syntyvän tullivelan ja maahantuonnin arvonlisäverotettavan tapahtuman ja arvonlisäverovelan syntymisen välillä vallitsee lainsäädännön ja soveltamiskäytännön perusteella lähtökohtainen yhteys. Yhteys ei kuitenkaan ole automaattinen ainakaan sellaisissa tapauksissa, joissa tullivelka on aiheutunut tullilainsäädännön vastaisen menettelyn seurauksena. Verotettavat tapahtumat ovat yhteydestään huolimatta itsenäisiä, oman lainsäädäntönsä ja sen taustavaikuttumien tuotteita, jotka voivat tapahtua eri aikaan eri paikoissa. EUT ei ole määritellyt taloudelliseen vaihdantaan päätymistä tyhjentävästi maahantuonnin arvonlisäveron verotettavan tapahtuman edellytyksenä. Epäselvää on, riittääkö pelkkä vaara taloudelliseen vaihdantaan päätymisestä verotettavan tapahtuman aiheutumiseen. Verovelkojen vastuupiirit ovat toisiaan läheisesti vastaavat erityisesti tullilainsäädännön vastaisen menettelyn yhteydessä. Tullilainsäädännölle tyypillinen yhteisvastuu-ajattelu on siirtynyt osittain myös maahantuonnin arvonlisäverotukseen.

Viranomaisella tai tämän asemassa toimivalla taholla on selvitysvastuu ja todistustaakka verovaateen perustavasti seikoista ja asianosaisella sen eliminoivista seikoista. Kuitenkin taloudelliseen vaihdantaan päätymisen osalta selvitysvastuu ja todistustaakka näyttävät olevan käänteiset, ts. asianosaisen tulee osoittaa, etteivät tavarat ole voineet päätyä taloudellisen vaihdannan kohteeksi. Näyttökynnyksen korkeutta ei voida materiaalin pohjalta täysin määrittää, mutta sen tulisi asettua lähelle rikosasioissa edellytettävää näyttökynnystä.