LIIKETTÄ LUONNOSSA FENOMENOLOGIS-HERMENEUTTINEN TUTKIMUS SUUNNISTAJIEN LUONTOKOKEMUKSISTA

Abstract

Luonnolla on monta roolia ihmisten elämässä. Se on kuitenkin menettänyt asemaansa arkipäivän rutiineissa, ja nykyihminen hakeutuu luontoon yhä useammin vapaa-ajan, kuin työn vuoksi. Vapaa-aikaa täytetään erilaisilla aktiviteeteilla, joista matkailu ja liikunnan harrastaminen ovat suosittuja osa-alueita. Liikuntaa ja matkailua harrastetaan myös yhdistettynä, jolloin syntyy erilaisia liikuntamatkailuun orientoituneita ilmiöitä. Suunnistusmatkailu on yksin näistä liikuntamatkailun tulokkaista. Tässä tutkimuksessa pyritään ymmärtämään luonnon merkitystä suunnistuksen harrastamisessa. Päätutkimuskysymyksenä toimii: mikä on luontokokemuksen merkitys suunnistustoiminnan motiivina? Lisäksi tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat se, millaisista luonnonelementeistä luontokokemukset suunnistuksessa muodostuvat ja miten luonnonympäristö vaikuttaa suunnistuskokemuksen onnistumiseen? Tutkimusaineistona toimivat eläytymismenetelmällä internetissä kerätyt tarinat. Aineisto koostuu 67 positiivisesta ja 57 negatiivisesta tarinasta, jotka vastaajat ovat kirjoittaneet tutkijan luomien kehyskertomusten pohjalta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tutkimus on fenomenologisesti suuntautunut, ja se asemoituu fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen. Merkitsevä rooli tässä fenomenologisessa kokemuksen tutkimuksessa on tulkinnalla ja ymmärtämisellä, joka tapahtuu tutkijan esiin tuomien merkitysten valossa. Tutkimustulokset osoittavat, että luontokokemuksen merkitys itsessään suunnistustoiminnan motiivina jää usein taka-alalle, etenkin mitä kokeneemmasta ja kilpailuhenkisemmästä suunnistajasta on kyse. Luonnolla on kuitenkin suunnistuksen harrastamisessa oma tehtävänsä, jossa se tarjoaa toimintaympäristön lisäksi mahdollisuuden kokea suunnistuksen avulla erilaisia elämyksiä. Tulokset ovat samassa linjassa Vuolteen (1992) ja Takalon (2015) tutkimusten kanssa, sekä Progenin (1979) ja Telaman (1992) luontoliikunnan motiivien luokittelujen kanssa. Tutkimuksen teossa on noudatettu tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Tutkimuksella osallistutaan liikuntamatkailua koskevaan keskusteluun, jota lähestytään yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen näkökulmasta.

Nature has many roles in humans’ lives. However, nature has lost its place in everyday routines. The modern human is increasingly seeking nature for leisure rather than work. Nowadays, leisure time is filled with various activities. A popular sector in leisure activities are for example traveling and taking part in sports activities. Sports and travelling are also often combined creating a phenomenon called sport tourism. Orienteering tourism is one newcomer in this sports tourism sector. The aim of this study is to understand how meaningful nature is in orienteering sports. The main research question of this study is: what is the role of the nature experience in orienteering? The sub-questions are: which elements of nature are meaningful in orienteering and how natural environment is affecting success in the orienteering experience? Data for the study are stories collected on the Internet using the method of empathy-based stories. The data includes 67 positive stories and 57 negative stories. The participants composed their stories based on frame story provided by the researcher. The data of the study has been analysed using theoretical bounded content analysis. This study is phenomenologically oriented, and its research position is part of the phenomenological hermeneutics tradition. Interpretations made by the researcher are in a significant role in this phenomenological study. This study reveals that intrinsic value of the nature experiences do not have a significant meaning in orienteering sports. Especially, concerning experienced and more competitive orienteering enthusiast. Still, nature has own role in orienteering as Its offers an operational environment and it also offers a possibility to get experiences which are not possible in the human-made environment. Results are complying with previous studies by Vuolle (1992) and Takalo (2015). It also turned out, that motivations for orienteering were similar to Progen (1979) and Telama’s (1992) research about nature-based sports motivations. This study is made by following the guidelines for responsible conduct of research. This research take part in academic discussion on sports tourism. The theoretical approach is based on the framework of environmental social sciences.

Nature has many roles in humans’ lives. However, nature has lost its place in everyday routines. The modern human is increasingly seeking nature for leisure rather than work. Nowadays, leisure time is filled with various activities. A popular sector in leisure activities are for example traveling and taking part in sports activities. Sports and travelling are also often combined creating a phenomenon called sport tourism. Orienteering tourism is one newcomer in this sports tourism sector. The aim of this study is to understand how meaningful nature is in orienteering sports. The main research question of this study is: what is the role of the nature experience in orienteering? The sub-questions are: which elements of nature are meaningful in orienteering and how natural environment is affecting success in the orienteering experience? Data for the study are stories collected on the Internet using the method of empathy-based stories. The data includes 67 positive stories and 57 negative stories. The participants composed their stories based on frame story provided by the researcher. The data of the study has been analysed using theoretical bounded content analysis. This study is phenomenologically oriented, and its research position is part of the phenomenological hermeneutics tradition. Interpretations made by the researcher are in a significant role in this phenomenological study. This study reveals that intrinsic value of the nature experiences do not have a significant meaning in orienteering sports. Especially, concerning experienced and more competitive orienteering enthusiast. Still, nature has own role in orienteering as Its offers an operational environment and it also offers a possibility to get experiences which are not possible in the human-made environment. Results are complying with previous studies by Vuolle (1992) and Takalo (2015). It also turned out, that motivations for orienteering were similar to Progen (1979) and Telama’s (1992) research about nature-based sports motivations. This study is made by following the guidelines for responsible conduct of research. This research take part in academic discussion on sports tourism. The theoretical approach is based on the framework of environmental social sciences.