Tyylilajia etsimässä : mignola-tyylin käyttö osana Kartanon kummitus -sarjakuvaproduktiota

Abstract

Pro gradu -tutkielmani vastaa kysymykseen siitä, miten mignola-tyyliä on hyödynnetty tutkielmani taiteellisen osuuden sarjakuvaproduktiossa. Pohdin myös tutkielmassani, mikä luo sarjakuvan tyylilajin, ja onko sellaisille käyttöä nykysarjakuvan parissa. Vastauksia kysymykseeni ja pohdintoihini olen hakenut tekemisperusteisen tutkimusmenetelmän avulla. Tutkielmani jakautuu tieteelliseen ja taiteelliseen osaan. Tieteellisessä osassa käsittelen ja määrittelen sarjakuvaa ja siihen vaikuttavia eri tekijöitä. Määrittelen myös, miten tyylilaji pitäisi sarjakuvan parissa käsittää. Tutkielmani taiteellisen osuuden produktio ja siitä tehdyt muistiinpanot toimivat analysoitavana aineistonani. Produktiossani hyödynnän mignola-tyyliin vaikuttavia tekijöitä omassa sarjakuvallisessa ilmaisussani. Sen avulla esitän johtopäätökset siitä, miten tyylilajia voidaan käyttää omassa sarjakuvallisessa ilmaisussa.

Tutkimukseni tuloksissa päädyin havaintoon, että tyylin hyödyntäminen omassa sarjakuvallisessa ilmaisussa auttoi saavuttamaan tietyn tyyppisen tunnelman sarjakuvalleni. Havaitsin myös, ettei yksittäisen tekijän työ vielä saa aikaan uutta tyylilajia. Sellaisen synnyttämiseen tarvitaan joukko tekijöitä, jotka abstrahoivat tietyn tyylin konventioita osaksi omaa ilmaisuaan. Tyylilaji toimii hyvänä tapana saada tietyn tyyppinen tunnelma aikaiseksi sarjakuvalle, joten sen tarpeellisuus ei ole kadonnut nykysarjakuvan parissa.