Järjestäytynyt rikollisuus rangaistuksen koventamisperusteena
Alvila, Inka (2020)
Alvila, Inka
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060340323
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060340323
Tiivistelmä
Tutkimuksessani analysoin rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 kohdan järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa koventamisperustetta, sen soveltamisedellytyksiä ja niissä ilmeneviä ongelmia. Kyseinen koventamisperuste koskee rikoksen tekemistä osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa (liigaperuste). Rikoslain järjestäytynyttä rikollisuutta koskeviin säännöksiin toteutettiin yhtenäistämisuudistus vuonna 2015, jonka tarkoitus oli yhtenäistää pirstaleista lainsäädäntöä ja helpottaa sen soveltamista. Tutkimuksessani tarkastelen myös sitä, miten edellä mainittu muutos on vaikuttanut myöhempään liigaperustetta koskevaan oikeuskäytäntöön.
Aloitan järjestäytynyttä rikollisuutta ja koventamisperustetta koskevan sääntelypohjan tutkimuksella. Tutkimuslähteeni sisältävät kansainvälisiä sopimuksia, EU lainsäädäntöä ja kansallisia lakeja sekä lain esitöitä ja oikeuskirjallisuutta. Selvitän säännöksen soveltamisedellytyksiä, tarkoitusta ja tulkintaa sekä oikeuslähteiden keskeistä painoarvoa. Tarkastelen myös muiden Pohjoismaiden lainsäädäntöratkaisuja koskien järjestäytynyttä rikollisuutta.
Lainsäädäntöä koskevan osion jälkeen tutkin koventamisperusteen soveltamista käytännössä. Tutkimus sisältää tapauksia ennen ja jälkeen yhtenäistämisuudistuksen (2015). Tapauksia on kerätty käräjäoikeudesta, hovioikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden tapaukset tukevat lainsäädäntöä koskevaa tutkimusta ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset ovat erillään oikeuskäytäntöosiossa, jossa tutkin liigaperusteen soveltamista ja siinä ilmenneitä ongelmia.
Ensimmäinen ennakkotapauksissa ilmennyt ongelma liittyy riittävään näyttöön rikollisryhmän järjestäytyneisyyden tarkoituksesta. Myös toisessa tapauksessa käsiteltiin yhteenliittymisen tarkoitusta koskevaa vaatimusta sekä riittävää näyttöä. Konkreettiseen näyttöön olisi siis kiinnitettävä huomiota jo esitutkintavaiheessa. Kolmas ennakkotapaus on yhtenäistämisuudistuksen jälkeiseltä ajalta ja selkeyttää järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa sääntelyä sekä säännösten soveltamista oikeuskäytännössä.
Aloitan järjestäytynyttä rikollisuutta ja koventamisperustetta koskevan sääntelypohjan tutkimuksella. Tutkimuslähteeni sisältävät kansainvälisiä sopimuksia, EU lainsäädäntöä ja kansallisia lakeja sekä lain esitöitä ja oikeuskirjallisuutta. Selvitän säännöksen soveltamisedellytyksiä, tarkoitusta ja tulkintaa sekä oikeuslähteiden keskeistä painoarvoa. Tarkastelen myös muiden Pohjoismaiden lainsäädäntöratkaisuja koskien järjestäytynyttä rikollisuutta.
Lainsäädäntöä koskevan osion jälkeen tutkin koventamisperusteen soveltamista käytännössä. Tutkimus sisältää tapauksia ennen ja jälkeen yhtenäistämisuudistuksen (2015). Tapauksia on kerätty käräjäoikeudesta, hovioikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden tapaukset tukevat lainsäädäntöä koskevaa tutkimusta ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset ovat erillään oikeuskäytäntöosiossa, jossa tutkin liigaperusteen soveltamista ja siinä ilmenneitä ongelmia.
Ensimmäinen ennakkotapauksissa ilmennyt ongelma liittyy riittävään näyttöön rikollisryhmän järjestäytyneisyyden tarkoituksesta. Myös toisessa tapauksessa käsiteltiin yhteenliittymisen tarkoitusta koskevaa vaatimusta sekä riittävää näyttöä. Konkreettiseen näyttöön olisi siis kiinnitettävä huomiota jo esitutkintavaiheessa. Kolmas ennakkotapaus on yhtenäistämisuudistuksen jälkeiseltä ajalta ja selkeyttää järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa sääntelyä sekä säännösten soveltamista oikeuskäytännössä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]