”Nyt tuntuu et me ollaan samassa veneessä” – NARRATIIVINEN TUTKIMUS KULTTUURIEROJEN KOKEMISESTA VENÄLÄIS-SUOMALAISESSA TYÖYHTEISÖSSÄ
Peltokorpi, Janette (2020)
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061142725
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061142725
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen kulttuurierojen kokemista venäläis-suomalaisessa työyhtei-sössä. Tavoitteenani on tuottaa tiheä kuvaus siitä, miten kulttuurierot ilmenevät ja miten ne koetaan työyhteisön arkisessa toiminnassa.
Tutkimukseni jatkaa moninaisuuden johtamisen tutkimuksen tutkimusperinnettä, josta voi-daan erottaa kaksi suuntaa: moninaisuuden positiivista arvoa korostava näkökulma ja moni-naisuuden negatiivisia vaikutuksia tutkiva näkökulma. Yleisesti tunnustetaan, että moninai-suudella on vaikutusta työyhteisön toimintaan. Venäläisen ja suomalaisen kulttuurin eroja on tutkittu verrattain vähän ja aiemmat tutkimukset on toteutettu pääasiassa määrällisin me-netelmin. Laadullista tutkimusta kulttuurieroista erityisesti työyhteisön kontekstissa ei ole tehty ja tutkimukseni pyrkii täyttämään tämän tutkimusaukon. Oman teoreettisen viiteke-hykseni rakennan käsitteiden työyhteisö, kulttuurierot, kulttuurinen integraatio, kulttuurinen identiteetti, inkluusio ja intersektionaalisuus varaan.
Tutkimukseni metodologiseksi lähestymistavaksi olen valinnut narratiivisen tutkimuksen, joka nojaa sosiaalisen konstruktionismin perinteisiin. Tutkimukseni aineisto on kerätty ker-ronnallisen haastattelun menetelmin yhdestä case-organisaatiosta, jossa työskentelee sekä suomalais- että venäläistaustaisia ihmisiä. Haastatteluja toteutettiin yhteensä viisi kappaletta ja haastateltavista noin puolet oli suomalaisia ja puolet venäläisiä. Aineisto oli rikas ja se riitti hyvin narratiivisen analyysin toteuttamiseen.
Narratiivisessa analyysissä esiin nousi erilaisia kulttuurierojen kokemiseen liittyviä teemoja, joiden pohjalta muodostin kolme tulosnarratiivia. Ensimmäinen narratiivi kuvaa kulttuu-rierojen räiskyviä kohtaamisia ja rinnakkaiseloa. Toisen narratiivin ytimessä on kulttuurien sekoittuminen, toisen kulttuurin piirteiden omaksuminen, organisaatiokulttuurin muodosta-minen ja kulttuurisen identiteetin kokemus. Kolmas tulosnarratiivi kuvaa muutosta työyh-teisön sisäisessä dynamiikassa kahtiajakautuneesta yhteisöstä yhdeksi yhtenäiseksi työyh-teisöksi. Kolmannessa narratiivissa kuvataan myös kuuluvuuden ja arvostuksen tunnetta sekä erilaisten sosiokulttuuristen kategorioiden vaikutusta niihin.
Tuloksissa esiin nousi kulttuurisiin kokemuksiin liittyvien erilaisten ja eritasoisten jännittei-den kuvaus. Toisena merkittävänä tuloksena voidaan pitää rinnakkaista kulttuuristen erojen ja kulttuurien sekoittumisen kokemusten kuvausta. Tulokset lisäävät ymmärrystä kulttuu-rierojen merkityksestä työyhteisön sisäiselle toiminnalle.
Tutkimukseni jatkaa moninaisuuden johtamisen tutkimuksen tutkimusperinnettä, josta voi-daan erottaa kaksi suuntaa: moninaisuuden positiivista arvoa korostava näkökulma ja moni-naisuuden negatiivisia vaikutuksia tutkiva näkökulma. Yleisesti tunnustetaan, että moninai-suudella on vaikutusta työyhteisön toimintaan. Venäläisen ja suomalaisen kulttuurin eroja on tutkittu verrattain vähän ja aiemmat tutkimukset on toteutettu pääasiassa määrällisin me-netelmin. Laadullista tutkimusta kulttuurieroista erityisesti työyhteisön kontekstissa ei ole tehty ja tutkimukseni pyrkii täyttämään tämän tutkimusaukon. Oman teoreettisen viiteke-hykseni rakennan käsitteiden työyhteisö, kulttuurierot, kulttuurinen integraatio, kulttuurinen identiteetti, inkluusio ja intersektionaalisuus varaan.
Tutkimukseni metodologiseksi lähestymistavaksi olen valinnut narratiivisen tutkimuksen, joka nojaa sosiaalisen konstruktionismin perinteisiin. Tutkimukseni aineisto on kerätty ker-ronnallisen haastattelun menetelmin yhdestä case-organisaatiosta, jossa työskentelee sekä suomalais- että venäläistaustaisia ihmisiä. Haastatteluja toteutettiin yhteensä viisi kappaletta ja haastateltavista noin puolet oli suomalaisia ja puolet venäläisiä. Aineisto oli rikas ja se riitti hyvin narratiivisen analyysin toteuttamiseen.
Narratiivisessa analyysissä esiin nousi erilaisia kulttuurierojen kokemiseen liittyviä teemoja, joiden pohjalta muodostin kolme tulosnarratiivia. Ensimmäinen narratiivi kuvaa kulttuu-rierojen räiskyviä kohtaamisia ja rinnakkaiseloa. Toisen narratiivin ytimessä on kulttuurien sekoittuminen, toisen kulttuurin piirteiden omaksuminen, organisaatiokulttuurin muodosta-minen ja kulttuurisen identiteetin kokemus. Kolmas tulosnarratiivi kuvaa muutosta työyh-teisön sisäisessä dynamiikassa kahtiajakautuneesta yhteisöstä yhdeksi yhtenäiseksi työyh-teisöksi. Kolmannessa narratiivissa kuvataan myös kuuluvuuden ja arvostuksen tunnetta sekä erilaisten sosiokulttuuristen kategorioiden vaikutusta niihin.
Tuloksissa esiin nousi kulttuurisiin kokemuksiin liittyvien erilaisten ja eritasoisten jännittei-den kuvaus. Toisena merkittävänä tuloksena voidaan pitää rinnakkaista kulttuuristen erojen ja kulttuurien sekoittumisen kokemusten kuvausta. Tulokset lisäävät ymmärrystä kulttuu-rierojen merkityksestä työyhteisön sisäiselle toiminnalle.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4503]