Myyjän sopimusrikkomuksesta ostajalle aiheutunut välillinen vahinko irtaimen kaupassa

Abstract

Tutkielmassa selvitetään kauppalain välillisiä vahinkoja koskevien korvausperusteiden systematiikkaa pääasiassa lainopin ja osin oikeusvertailun metodeilla. Tutkielmassa pyritään osoittamaan, että kauppalain jaottelu välillisistä ja välittömistä vahingoista ei ole täysin selvä. Tutkielmassa avataan kauppalain välillisiä vahinkoja koskevia vastuuperusteita, joita ovat myyjän huolimattomuus tai myyjän antama erityinen sitoumus, josta tavara poikkeaa. Tarkoituksena on selvittää kauppalain 67 §:n kohdassa 2 lueteltujen välillisten vahinkojen sisältöä ja systematiikkaa.

Myyjän tuottamuksen tai erityisen sitoutumisen lisäksi, välillisten vahinkojen syntymisen edellytyksenä on virhe sopimussuorituksessa. Tutkielmassa selvitetään sopimussuoritusvirheen kannalta merkityksellisiä seikkoja, joita ovat: myyjän kontrollivastuu, vaaranvastuun siirtyminen, vahingon minimointivelvollisuus, tavaran tarkastusvelvollisuus sekä muut ostajaa ja myyjää koskevat velvollisuudet. Tutkielmassa ei selvitetä irtaimen kaupan oikeudellista virhettä.

Välillisen vahingon korvattavuus voi perustua seuraaville kauppalain säännöksille: 40.3 §:n tavaran laatuvirhe, 27.4 §:n myyjän viivästys, 28 §:n myyjän viivästyksen ilmoittamisen laiminlyönti sekä 41.2 §:n tavaran oikeudellinen virhe. Tutkielmassa selvitetään näiden säännösten sisältöä, pois lukien 41.2 §:n tarkoittama oikeudellinen virhe. Näiden korvausvastuun perustavien säännösten sanamuoto ei ole selkeä ja niiden sisältöä pyritään selvittämään.