Liikesalaisuuslain tuomat muutokset liikesalaisuuksien oikeudettomaan hankkimiseen, käyttöön ja ilmaisemiseen

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on tarkastella liikesalaisuuslain tuomia muutoksia liikesalaisuuksien oikeudettomaan hankkimiseen, käyttöön ja ilmaisemiseen koskevaan lakisääteiseen suojaan. Keskeisessä roolissa on sen selvittäminen, miten oikeustilaa on muutettu ja mitä ongelmia uusilla säädöksillä on ollut tarkoitus ratkaista. Tutkielmassa käytän oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää.

Tutkielman alussa määritellään liikesalaisuuden käsite ja sen sisältö, verrataan liikesalaisuuden ja ammattitaidon välistä rajanvetoa sekä määritellään liikesalaisuuksien asemaa immateriaalioikeuksina. Ennen liikesalaisuuslain voimaantuloa Suomessa ei ollut omaa erillistälak ia liikesalaisuuksien suojasta, vaan sääntely oli hyvin pirstaleista ja säädösten välinen terminologia epäyhtenäistä. Liikesalaisuuslain tarkoituksena oli liikesalaisuusdirektiivin (2016/943/EU) täytäntöönpano, ja samalla myös kansallisen sääntelyn yhtenäistäminen.

Liikesalaisuuslain tultua voimaan, keskeisenä uudistuksena voidaan nähdä väärinkäytösten paljastamista koskevan whistle blowing -sääntelyn voimaantulo, jolla pyritään edistämään väärinkäytöstapausten julkituloa oikeuttamalla liikesalaisuuden ilmaiseminen väärinkäytöstapauksissa. Merkittäviä muutoksia löytyy liikesalaisuuslain 4 §:stä, jossa on lueteltu henkilöpiiri, jonka voidaan katsoa syyllistyneen liikesalaisuuden loukkaukseen. Aiemmin tämä luettelo on löytynyt ainoastaan rikoslaista, joten nyt myös siviilioikeudelliselta kannalta henkilöpiiri ulottuu koskemaan myös yrityksiä. 4 §:ssä on myös muita merkittävä oikeudetonta käyttöä koskevia säännöksiä, kuten tiedon saastuminen väärinkäytöksen seurauksena, sekä automaattisen salassapitovelvoitteen syntyminen. Oikeudettoman hankkimisen osalta laissa on nyt erikseen määritelty myös tilanteet, joissa liikesalaisuuden hankkiminen on oikeutettua. Kaiken kaikkiaan liikesalaisuuslain voidaan todeta antavan merkittävästi parempaa suojaa liikesalaisuuksille, mutta samalla suojan tason parantumisen myötä kasvaa myös riski toisen liikesalaisuuksien loukkaamisesta.