Läheisverkoston valta ja voima lähisuhdeväkivallasta selviytymisessä : työntekijöiden käsityksiä läheisten roolista lähisuhdeväkivaltatyössä
Erola, Laura (2020)
Erola, Laura
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061242922
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061242922
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli jäsennellä läheisverkoston roolia lähisuhdeväkivaltatyössä. Tutkin, minkälaisia suojaavia ja haittaavia tekijöitä lähisuhdeväkivaltaa kokeneen läheisverkostolla on lähisuhdeväkivallasta selviytymisen kannalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on valta ja vallankäyttö. Tutkimus on toteutettu lähisuhdeväkivaltatyön näkökulmasta ja tutkimukseen osallistui lähisuhdeväkivaltatyötä tekeviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä yhdeksän eri työntekijän nettikysely- ja haastatteluvastauksista. Aineiston keräämiseksi myönnettiin tutkimuslupa yhteensä neljästä eri organisaatiosta eri puolilta Suomea. Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä teemoittelua.
Tutkimustulosten perusteella läheisverkoston roolia voi jäsennellä neljän eri tyypin mukaisesti: läheisverkosto aktiivisena, passiivisena, voimavarana ja riskitekijänä. Aktiivisen läheisverkoston valta on suoraa ja näkyvää. Passiivisen läheisverkoston valta on välillistä ja piilevää. Läheisverkosto voi olla aktiivinen tai passiivinen niin myönteisellä kuin kielteiselläkin tavalla lähisuhdeväkivallasta selviytymisen kannalta. Läheisverkosto näyttäytyy voimavarana silloin, kun läheiset puuttuvat väkivaltaan ja saattavat ammattiavun piiriin, ovat apuna käytännön ja arjen asioissa tai ovat henkisenä tukena. Läheisverkosto näyttäytyy riskitekijänä silloin, kun läheiset eivät ymmärrä lähisuhdeväkivaltaa, läheiset itse kuormittuvat kriisissä, väkivallan kokija tulee hylätyksi läheisten toimesta tai läheiset mahdollistavat väkivallan tietoisesti tai tiedostamatta.
Tutkimustulosten yhteiskunnallinen merkitys ja anti sosiaalityön ammatillisiin käytäntöihin on tuoda läheisverkostot näkyvämmäksi osaksi väkivallasta selviytymiseen liittyvää keskustelua. Lähisuhdeväkivalta ei kosketa pelkästään väkivaltatyön asiantuntijatahoja, vaan se heijastuu myös moniin muihin sosiaalityön osa-alueisiin. Tulosten perusteella olisi tärkeää kiinnittää huomiota ihmisten informoimiseen lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja vaikutuksista, mikä voisi tukea läheisiä lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksiottamisessa ja ymmärtämisessä.
Tutkimustulosten perusteella läheisverkoston roolia voi jäsennellä neljän eri tyypin mukaisesti: läheisverkosto aktiivisena, passiivisena, voimavarana ja riskitekijänä. Aktiivisen läheisverkoston valta on suoraa ja näkyvää. Passiivisen läheisverkoston valta on välillistä ja piilevää. Läheisverkosto voi olla aktiivinen tai passiivinen niin myönteisellä kuin kielteiselläkin tavalla lähisuhdeväkivallasta selviytymisen kannalta. Läheisverkosto näyttäytyy voimavarana silloin, kun läheiset puuttuvat väkivaltaan ja saattavat ammattiavun piiriin, ovat apuna käytännön ja arjen asioissa tai ovat henkisenä tukena. Läheisverkosto näyttäytyy riskitekijänä silloin, kun läheiset eivät ymmärrä lähisuhdeväkivaltaa, läheiset itse kuormittuvat kriisissä, väkivallan kokija tulee hylätyksi läheisten toimesta tai läheiset mahdollistavat väkivallan tietoisesti tai tiedostamatta.
Tutkimustulosten yhteiskunnallinen merkitys ja anti sosiaalityön ammatillisiin käytäntöihin on tuoda läheisverkostot näkyvämmäksi osaksi väkivallasta selviytymiseen liittyvää keskustelua. Lähisuhdeväkivalta ei kosketa pelkästään väkivaltatyön asiantuntijatahoja, vaan se heijastuu myös moniin muihin sosiaalityön osa-alueisiin. Tulosten perusteella olisi tärkeää kiinnittää huomiota ihmisten informoimiseen lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja vaikutuksista, mikä voisi tukea läheisiä lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksiottamisessa ja ymmärtämisessä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4451]