Tulorekisteri harmaan talouden torjunnassa − erityisesti de lege ferenda

Abstract

Kansallinen tulotietojärjestelmä otettiin käyttöön 1.1.2019, josta lähtien suorituksen maksajalla on ollut velvollisuus ilmoittaa rekisteriin maksamansa palkat ja muut ansiotulot. Tulotietojärjestelmää säätelee tulotietojärjestelmästä annettu laki (53/2018), jonka esitöissä HE 134/2017 vp tulotietojärjestelmän yhdeksi vaikutukseksi on arvioitu harmaan talouden torjuntaedellytysten parantuminen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kansallisen tulotietojärjestelmän hyödyntämismahdollisuudet harmaan talouden torjunnassa erityisesti de lege ferenda. Tutkimuksen metodeina käytän oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia, jonka avulla tulkitsen ja systematisoin tulotietojärjestelmää koskevaa, voimassa olevaa lainsäädäntöä erityisesti harmaan talouden torjunnan näkökulmasta. Oikeuspoliittisen de lege ferenda -metodin tarkoituksena on tuottaa uutta lainsäädäntöä koskevia ratkaisuehdotuksia niiltä osin, kun tulotietojärjestelmää voitaisiin lainsäädäntömuutoksin hyödyntää harmaan talouden torjunnassa efektiivisemmin nykytilaan nähden. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi osa tällä hetkellä vapaaehtoisesti annettavista täydentävistä tiedoista tulisi muuttaa säännönmukaisesti annettaviksi pakollisiksi tiedoiksi, jotta tietojen käyttäjät saavat sähköisesti tarpeellisia tietoja harmaan talouden torjuntatoimenpiteiden tueksi. Tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:ä tulisi myös muuttaa niin, että tietoja voidaan tulorekisteristä jaella useammalle tiedon käyttäjälle esimerkiksi tulonsaajan antaman valtuuden avulla, kuin mitä lainsäädäntö tällä hetkellä mahdollistaa. Lisäksi tulotietojärjestelmästä annetun lakia tulisi muuttaa niin, että salassapitosäännös ei koske tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuden toteuttamiseksi tarvittavia tietoja, jolloin ne voidaan jaella rekisteristä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaisena julkisena tietona. Muutoksien johdosta tulorekisteristä pystyttäisiin tuottamaan tilaajavastuulain 5 ja 5 a §:n mukainen raportti tilaajan selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi. Lisäksi raportin muodostaminen edellyttää ennakkoperintärekisterin, kaupparekisterin, työnantajarekisterin, arvonlisäverovelvollisten rekisterin, verovelkarekisterin ja kaupparekisterin tietojen jakelua myös tulorekisterin kautta. Ilmoitettuihin tietoihin tehdyt muutokset ja korjaukset tulisi myös välittää tiedon käyttäjille väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Myös tulonsaajalle itselleen tulisi mahdollistaa tietojen oikeellisuuden kiistäminen sähköisesti sen sijaan, että tulonsaajalla on velvollisuus korjata tiedot yksittäin jokaiselle tietoja hyödyntävälle taholle.