Vaikuttamista, kuulumista ja kiinnittymistä. Maahanmuuttajanaisten kokemuksia osallisuudesta ja voimavaroista kotoutumisessa.
Kangas, Essi (2020)
Kangas, Essi
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061544455
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061544455
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutkitaan maahanmuuttajanaisten kokemuksia osallisuudesta ja voimavaroista kotoutumisessa. Tavoitteena on tuoda esille naisten omia näkemyksiä siitä, mihin he kokevat osallisuutta uudessa elinympäristössä, mitä haasteita he kokevat osallisuuden toteutumisessa ja mitä voimavaroja heillä on arjessaan ja elämässään. Tutkielma kohdistuu naisten arkielämään Suomessa, ei niinkään viralliseen kotoutumis-prosessiin. Kotoutuminen käsitetään tässä tutkielmassa määrittelemättömän pituiseksi, jopa läpi elämän kestäväksi matkaksi, jonka aikana maahanmuuttaja sopeutuu uuteen ympäristöönsä. Osallisuus on kokemusta kuulumisesta, kokemus siitä, että kykenee vaikuttamaan ja kiinnittymään yhteiskuntaan, ympäröiviin yhteisöihin ja omaan elä-mään. Osallisuuden kokemus on yksi kotoutumisen tavoitteista. Tutkimuksen kohteena ovat kotoutumistoimenpiteisiin oikeutetut maahanmuuttajat, eivät siis esimerkiksi työn perässä muuttaneet. Tutkielman aineisto koostuu kuuden Afganistanista Suomeen muuttaneen naisen haastattelusta. Analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä.
Naisten osallisuuden kokemukset on tutkielmassa jaettu viiteen osaan, joita ovat lapset ja lastenkasvatus, työ, uskonto, kielitaito sekä yhteiskuntaan ja yhteisöihin kuuluminen. Lapset ja lastenkasvatus on naisille tärkeä vaikuttamisen ja kuulumisen alue, joka on heille myös suuri voimavara. Ansiotyö on tärkeä yhteiskunnallisen osallisuuden muoto, jota moni haastatelluista on kuitenkin ilman. Uskonnon harjoittaminen on naisille suuri voimavara. Se tuo heille tunnetta kuulumisesta sekä mahdollisuuden ylläpitää osallisuutta kotimaansa kulttuurista. Kielitaidon puuttuessa on vaikeaa päästä sisälle esimerkiksi työelämään tai vuorovaikutussuhteisiin. Näihin osalliseksi pääseminen kuitenkin kehittäisi kielitaitoa, mikä tekee kielitaidon asemasta osallisuudessa ristiriitaisen. Yhteiskunnan ja yhteisöjen jäsenyyteen positiivisesti vaikuttavat naisten kokemus yhteiskunnan tarjoamasta avusta sekä valtaväestön pääosin lämmin suhtautuminen heihin.
Tutkimustulokset kertovat naisten kokemusten kuulemisen tärkeydestä ja osallisuuden kokemusten monimuotoisuudesta naisten elämässä. Esimerkiksi ansiotyö näyttäytyy tärkeänä sekä yhteiskuntaan että omaan elämään liittyvän osallisuuden kannalta, mutta ei ole ainoa osallisuuden muoto, jota naiset pitävät tärkeänä. Lastenkasvatukseen ja uskontoon koettu osallisuus näyttäytyy yhtä lailla merkittävänä kotoutumista edistävänä voimavarana. Tulokset kertovat myös siitä, miten syvällä vaatimus samanlaisuudesta suomalaisten kanssa on maahanmuuttajien onnistunutta kotoutumista arvioitaessa.
Naisten osallisuuden kokemukset on tutkielmassa jaettu viiteen osaan, joita ovat lapset ja lastenkasvatus, työ, uskonto, kielitaito sekä yhteiskuntaan ja yhteisöihin kuuluminen. Lapset ja lastenkasvatus on naisille tärkeä vaikuttamisen ja kuulumisen alue, joka on heille myös suuri voimavara. Ansiotyö on tärkeä yhteiskunnallisen osallisuuden muoto, jota moni haastatelluista on kuitenkin ilman. Uskonnon harjoittaminen on naisille suuri voimavara. Se tuo heille tunnetta kuulumisesta sekä mahdollisuuden ylläpitää osallisuutta kotimaansa kulttuurista. Kielitaidon puuttuessa on vaikeaa päästä sisälle esimerkiksi työelämään tai vuorovaikutussuhteisiin. Näihin osalliseksi pääseminen kuitenkin kehittäisi kielitaitoa, mikä tekee kielitaidon asemasta osallisuudessa ristiriitaisen. Yhteiskunnan ja yhteisöjen jäsenyyteen positiivisesti vaikuttavat naisten kokemus yhteiskunnan tarjoamasta avusta sekä valtaväestön pääosin lämmin suhtautuminen heihin.
Tutkimustulokset kertovat naisten kokemusten kuulemisen tärkeydestä ja osallisuuden kokemusten monimuotoisuudesta naisten elämässä. Esimerkiksi ansiotyö näyttäytyy tärkeänä sekä yhteiskuntaan että omaan elämään liittyvän osallisuuden kannalta, mutta ei ole ainoa osallisuuden muoto, jota naiset pitävät tärkeänä. Lastenkasvatukseen ja uskontoon koettu osallisuus näyttäytyy yhtä lailla merkittävänä kotoutumista edistävänä voimavarana. Tulokset kertovat myös siitä, miten syvällä vaatimus samanlaisuudesta suomalaisten kanssa on maahanmuuttajien onnistunutta kotoutumista arvioitaessa.
Kokoelmat
- Pro gradut [3939]