8.- ja 9.-luokkalaisten kokema hyvinvointi – alueellinen tarkastelu

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 8.- ja 9. luokkalaisten kokemaa hyvinvointia maakuntatasolla. Aineistona tutkimuksessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2017 Kouluterveyskysely. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella nuorten hyvinvoinnin eroavaisuuksia alueellisesti ja tutkia samalla, onko hyvinvoinnin marginaaleissa havaittavissa kasautumista. Tutkimuksen tuottama tieto on suunnattu kaikille nuorten hyvinvoinnista ja alueellisista eroavaisuuksista kiinnostuneille.

Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyyn vastasi 73 680 8.- ja 9.-luokkalaista, joten Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta saatu aineisto tämän tutkimuksen tekoa varten oli erittäin kattava. Vastaajia oli kaikista Suomen yhdeksästätoista maakunnasta, tässä tutkimuksessa aineiston ulkopuolelle on jätetty ahvenanmaalaiset vastaajat.

Hyvinvoinnin käsite on tutkimuksessa perustettu Erik Allardtin (1976) määrittämiin hyvinvointiulottuvuuksiin having, loving ja being. Kouluterveyskyselyaineistosta löytyi vastauksia kaikkiin näihin ulottuvuuksiin liittyvään hyvinvointiin. Aineistosta on faktorianalyysia hyödyntämällä tehty erilaisia hyvinvointimuuttujia, joita on verrattu maakunnittain toisiinsa. Lisäksi maakunnallista vertailua on tehty myös hyvinvointiin tiiviisti kytkeytyvistä elintavoista.

Ryhmittelyanalyysilla vastaajat jaettiin hyvinvointiulottuvuuksien mukaisiin hyvinvointiryhmiin ja näistä hyvinvointiryhmistä tässä tutkimuksessa tarkastellaan hyvinvoinnin marginaaleja: erittäin hyvinvoivia nuoria ja erittäin huonosti voivia nuoria. Hyvinvointiryhmien avulla tutkin hyvinvoinnin marginaalien kasautumista. Tutkimuskysymysten vastauksina todettiin, että jonkin verran alueellisia eroavaisuuksia nuorten hyvinvoinnissa on havaittavissa, erityisesti having-ulottuvuudessa. Yksittäisissä hyvinvointimuuttujissa alueelliset erot saattoivat olla melko suuriakin. Myös eri ulottuvuuksien hyvinvoinnin marginaalien kasautumista on havaittavissa.