Lastensuojelun työntekijöiden käsityksiä isien asemasta

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena oli tutkia lastensuojelun avohuollon työnteki-jöiden käsityksiä isien asemasta lastensuojelussa. Isien asemaa tarkasteltiin kahden tutkimuskysymyksen kautta käsitellen sitä, millaisia käsityksiä työntekijöillä oli isyy-destä lastensuojelun kontekstissa sekä sitä millaisia käsityksiä työntekijöillä oli isien huomioimisesta lastensuojelussa. Tutkielma on laadullinen tutkimus. Tietoteoreet-tiselta taustaltaan tutkielma on fenomenografinen. Fenomenografiaa on käytetty tutkimuksellisena lähestymistapana yhdistettynä laadulliseen sisällönanalyysiin. Pro gradu -tutkielmassa haastateltiin yhdeksää lastensuojelun sosiaalityössä työskente-levää työntekijää. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina puolistrukturoitua haastattelumenetelmää käyttäen.

Isyys määrittyi biologiseksi, juridiseksi, sosiaaliseksi ja psykologiseksi. Isyyden mää-rittelyssä painottui lapsen kokemus. Isyys nähtiin moninaisena ja vaihtelevana. Käsi-tysten mukaan isät olivat aiempaa tasavertaisimpia vanhempia äitien kanssa, ja isyyteen liitettiin hoivaavuus ja aktiivinen osallistuminen lapseen liittyvissä asioissa. Työntekijöiden käsityksissä isyys näyttäytyi myös toissijaisena vanhemmuutena. Toissijaisissa käsityksissä osan isistä nähtiin olevan joko osittain tai kokonaan poissa tai passiivisena lasten elämässä ja lastensuojelun työskentelyssä. Käsitysten mukaan äideillä oli osassa perheistä isejä enemmän valtaa ja vastuuta lapsiin liittyvissä asi-oissa.

Työntekijöiden käsitysten mukaan isien asema lastensuojelussa oli vaihtelevaa. Käsi-tykset isien tasa-arvoisesta asemasta olivat valtavirtaisia käsityksiä. Työntekijät piti-vät tasa-arvoa työskentelyn lähtökohta, ja tasa-arvoinen huomioiminen kiinnittyi lastensuojelun osaamiseen ja asiantuntijuuteen. Tasavertaista huomioimista kuvasi se, että vanhemmuutta arvioitiin samoilla kriteereillä sukupuolesta riippumatta ja vanhemmilta odotettiin samanlaisia asioita. Isien tasavertainen asema lastensuoje-lussa kiinnittyi vahvasti laajempaan isyyden yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen muutokseen. Samalla oli myös käsityksiä isien toissijaisesta asemasta lastensuoje-lussa. Toissijaisuus tuli esille äitien kanssa painottuvan työskentelyn kautta. Äitien ensisijaisuus selittyi kulttuuristen käsitysten vaikutuksilla sekä työntekijöiden koke-muksilla siitä, että äidit olivat useammin isejä tietoisempia lapsiin liittyvistä asioista. Lastensuojelun käytäntöjen nähtiin soveltuvan useammin paremmin äideille kuin iseille tunnekeskustelupainottuneisuuden vuoksi.