”Toiset aiheet ovat seksikkäämpiä kuin toiset” – MILLAISET TEKIJÄT MÄÄRITTELEVÄT AKATEEMISEN VAPAUDEN LAPIN YLIOPISTOSSA
Eteläaho, Antti (2020)
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061845018
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061845018
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on millaiset tekijät määrittävät akateemista vapautta Lapin yliopistossa. Olen työskennellyt yliopistopolitiikan parissa, jolloin termiin akateeminen vapaus on törmännyt, mutta termiä ei ole sanoitettu auki. Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa akateemiselle vapaudelle määritys, tuoda esiin millaiset tekijät vaikuttavat vapauteen ja tarkastella akateemisen vapauden tilaa.
Suomalaisessa yliopistopolitiikassa on viime vuosina noussut yhä vahvemmin halu saada yliopistoja tuottamaan innovaatioita. Yliopistojen tuotteistettu tieto asuu tutkijoissa, joita koskettaa akateeminen vapaus. Akateemisella kapitalismilla halutaan yliopistojen olevan kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla, ja tämä on ohjannut yliopistoja profiloitumaan ja luomaan strategioitaan entistä enemmän markkinaohjautuvasti sen sijaan, että pohdittaisiin yliopistojen yleissivistävää tehtävää. Kilpailu näkyy tutkijoille nykyisin arkena, jossa kilpaillaan työpaikasta, rahoituksesta ja akateemisesta vapaudesta.
Tutkielmani aineisto koostuu yhdeksästä teemahaastattelusta, jotka olen toteuttanut Lapin yliopiston henkilöstöön kuuluville. Olen analysoinut haastatteluaineiston teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Olen tarkastellut tutkielmani teoriaosuudessa Isaiah Berlinin kahta vapauden käsitettä sekä Thomas Hobbesin vapauden ja välttämättömyyden suhdetta. Berlin määrittelee negatiivisen vapauden olevan vapautta jostakin ja positiivisen vapauden olevan vapautta johonkin. Haastatteluissa akateeminen vapaus nähtiin puhtaimmillaan olevan positiivista vapautta, jolloin tutkijat olisivat tutkimuksensa suhteen tutkimuksen ydintä määritteleviä toimijoita. Yliopistopoliitikan tullessa mukaan keskusteluun akateemisesta vapaudesta muodostui negatiivinen vapaus, jota alettiin puolustella uhkaavien esteiden edessä.
Suurin vaikute koettuun akateemiseen vapauteen on ollut rahoituskilpailulla. Se on saanut tutkijoita hienosäätämään aiheita rahoittajille sopivimmaksi ja se on eri arvostanut tutkittavia aiheita ja siten tutkijoita. Akateemiseen vapauteen vaikuttaa myös tutkijan työntekijäasema, esimerkiksi vakituisella työsopimuksella olevalla tutkijalla akateemista vapautta on enemmän kuin määräaikaisella, vaikka Magna Carta -julistuksen perusteella vapauden kuuluisi olla kaikilla. Kaiken kaikkiaan akateemisen vapauden tilan voisi kuvailla olevan haavoitettu tällä hetkellä.
Suomalaisessa yliopistopolitiikassa on viime vuosina noussut yhä vahvemmin halu saada yliopistoja tuottamaan innovaatioita. Yliopistojen tuotteistettu tieto asuu tutkijoissa, joita koskettaa akateeminen vapaus. Akateemisella kapitalismilla halutaan yliopistojen olevan kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla, ja tämä on ohjannut yliopistoja profiloitumaan ja luomaan strategioitaan entistä enemmän markkinaohjautuvasti sen sijaan, että pohdittaisiin yliopistojen yleissivistävää tehtävää. Kilpailu näkyy tutkijoille nykyisin arkena, jossa kilpaillaan työpaikasta, rahoituksesta ja akateemisesta vapaudesta.
Tutkielmani aineisto koostuu yhdeksästä teemahaastattelusta, jotka olen toteuttanut Lapin yliopiston henkilöstöön kuuluville. Olen analysoinut haastatteluaineiston teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Olen tarkastellut tutkielmani teoriaosuudessa Isaiah Berlinin kahta vapauden käsitettä sekä Thomas Hobbesin vapauden ja välttämättömyyden suhdetta. Berlin määrittelee negatiivisen vapauden olevan vapautta jostakin ja positiivisen vapauden olevan vapautta johonkin. Haastatteluissa akateeminen vapaus nähtiin puhtaimmillaan olevan positiivista vapautta, jolloin tutkijat olisivat tutkimuksensa suhteen tutkimuksen ydintä määritteleviä toimijoita. Yliopistopoliitikan tullessa mukaan keskusteluun akateemisesta vapaudesta muodostui negatiivinen vapaus, jota alettiin puolustella uhkaavien esteiden edessä.
Suurin vaikute koettuun akateemiseen vapauteen on ollut rahoituskilpailulla. Se on saanut tutkijoita hienosäätämään aiheita rahoittajille sopivimmaksi ja se on eri arvostanut tutkittavia aiheita ja siten tutkijoita. Akateemiseen vapauteen vaikuttaa myös tutkijan työntekijäasema, esimerkiksi vakituisella työsopimuksella olevalla tutkijalla akateemista vapautta on enemmän kuin määräaikaisella, vaikka Magna Carta -julistuksen perusteella vapauden kuuluisi olla kaikilla. Kaiken kaikkiaan akateemisen vapauden tilan voisi kuvailla olevan haavoitettu tällä hetkellä.
Kokoelmat
- Pro gradut [3939]