Tieto säädösvalmistelun pääomana
Örn, Outi (2020)
Örn, Outi
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061845055
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061845055
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkin tietoa säädösvalmisteluprosessissa ja erityisesti kyseisen prosessin esivalmistelu- ja perusvalmisteluvaiheissa. Tutkimuksen kohteena olivat hallituksen edus-kunnalle antamat hallituksen esitykset syysistuntokaudella 2017 ja näistä vielä tarkemmin ne hallituksen esitykset, jotka liittyivät hallituksen painopistealueisiin ja sitä kautta kärki-hankkeisiin. Tarkemmin tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kyseisten lainvalmistelu-hankkeiden esi- ja perusvalmistelun tietotarpeet, tiedon arvo ja merkitys sekä tietoon liitty-vät haasteet ja kehittämiskohteet näissä vaiheissa. Tutkimukseni oli laadullinen tapaustut-kimus, jossa pyrin kuvaamaan asiaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aineistonkeruu tapahtui puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastatteluaineistojen analysointi tapahtui hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimukseni teoreettisessa viitekehyksessä käsittelen säädösvalmistelua valtioneuvostos-sa, mutta myös siihen liittyvää kritiikkiä ja kehittämistyötä. Lisäksi käsittelen tietoa sen moniulotteisen käsitteen ja aineettoman pääoman- teorian kautta. Tuon esille myös tiedon merkityksen julkisessa toiminnassa ja valtioneuvostossa, mutta myös tietoon liittyvät haas-teet kompleksisessa valtioneuvoston toimintaympäristössä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että niin säädösvalmisteluprosessi kuin sen sisällä useaan kertaan toistuva tiedonhallinnan prosessi ovat luonteeltaan yhä enenevissä määrin lineaari-sen prosessin sijaan syklisiä ja monimuotoisia. Säädösvalmistelun tietotarpeet ovat moni-naisia muodostuen datasta, tutkimustiedosta, oikeudellisesta tiedosta, lausunto- ja kuule-miskierrosten palautteesta sekä valtioneuvoston ja sidosryhmien kokemusperäisestä ja hil-jaisesta tiedosta.
Tiedon arvo selkeästi tunnustetaan, mutta siihen vaikuttaa säädösvalmisteluhankkeen tar-koitus sekä se, onko esimerkiksi hallitusohjelmassa määritelty asiaan liittyen jo selkeä ta-voite tai liittyykö hankkeeseen vahvaa poliittista ohjausta. Tutkimuksessa tuli myös esille, että tutkimustiedon arvoa painotetaan edelleen vahvemmin suhteessa sidosryhmien ja val-mistelijoiden inhimilliseen pääomaan.
Tutkimukseni teoreettisessa viitekehyksessä käsittelen säädösvalmistelua valtioneuvostos-sa, mutta myös siihen liittyvää kritiikkiä ja kehittämistyötä. Lisäksi käsittelen tietoa sen moniulotteisen käsitteen ja aineettoman pääoman- teorian kautta. Tuon esille myös tiedon merkityksen julkisessa toiminnassa ja valtioneuvostossa, mutta myös tietoon liittyvät haas-teet kompleksisessa valtioneuvoston toimintaympäristössä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että niin säädösvalmisteluprosessi kuin sen sisällä useaan kertaan toistuva tiedonhallinnan prosessi ovat luonteeltaan yhä enenevissä määrin lineaari-sen prosessin sijaan syklisiä ja monimuotoisia. Säädösvalmistelun tietotarpeet ovat moni-naisia muodostuen datasta, tutkimustiedosta, oikeudellisesta tiedosta, lausunto- ja kuule-miskierrosten palautteesta sekä valtioneuvoston ja sidosryhmien kokemusperäisestä ja hil-jaisesta tiedosta.
Tiedon arvo selkeästi tunnustetaan, mutta siihen vaikuttaa säädösvalmisteluhankkeen tar-koitus sekä se, onko esimerkiksi hallitusohjelmassa määritelty asiaan liittyen jo selkeä ta-voite tai liittyykö hankkeeseen vahvaa poliittista ohjausta. Tutkimuksessa tuli myös esille, että tutkimustiedon arvoa painotetaan edelleen vahvemmin suhteessa sidosryhmien ja val-mistelijoiden inhimilliseen pääomaan.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4515]