Rikoksen uusimisen vaikutus rikosoikeudelliseen seuraamusjärjestelmään
Kiiskinen, Hanna (2020)
Kiiskinen, Hanna
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062345448
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062345448
Tiivistelmä
Maisteritutkielmani tarkoituksena on selvittää rikoksen uusimisen vaikutusta rikosoikeudelliseen seuraamusjärjestelmään. Rangaistuksen määräämiseen sisältyy useita osaratkaisuja. Tutkimuskysymyksenä on, miten rikoksen uusiminen vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen, rangaistuslajin valintaan ja rangaistuksen täytäntöönpanoon. Rangaistuksen määräämistä koskevat säädökset on koottu rikoslain 6 lukuun. Uusintarikollisuus vaikuttaa rangaistusta koventavasti rikoslain 6 luvun 5 §:n koventamisperusteena, mutta koventamisperustetta ei voida soveltaa kaikkeen rikoksen uusimiseen. Aikaisempi rikollisuus vaikuttaa kuitenkin myös syyllisyyden astetta kohottavana tekijänä rangaistusta mitattaessa. Rikoksen uusimisella on ratkaiseva merkitys rangaistulajin valinnassa. Määrättäessä ehdollista vankeutta, yhdyskuntapalvelua, valvontarangaistusta ja nuorisorangaistusta aikaisempi rikollisuus voi vaatia rangaistuksen määräämisen ehdottomana vankeutena. Tuomioistuimelle on jätetty lajinvalintaa koskevassa ratkaisussa paljon harkintavaltaa ja tämä aiheuttaa haasteita rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen. Käsittelen uusimisen vaikutusta rangaistuksen määräämiseen oikeuskirjallisuuden, säädösten, lain esitöiden ja oikeuskäytännön avulla.
Tutkielmassa tarkastellaan uusintarikollisuutta ja uusimisankaroitumista myös laajemmin kriminaalipoliittisesta ja kriminologisesta näkökulmasta. Uusimisankaroituminen on yleisesti hyväksytty rikosoikeudellisessa seuraamusjärjestelmässä. Asteittain ankaroituva rangaistusjärjestelmä vaatii uusimisankaroitumista järjestelmän uskottavuuden säilyttämiseksi. Uusimisankaroitumisen perustelut eivät ole kuitenkaan ole aukottomat. Rikoksen uusiminen johtaa laitosrangaistukseen ja laitosrangaistuksen ei ole todettu vähentävän uusintarikollisuutta, päinvastoin lisäävän sitä. Rikoksen uusiminen johtuu usein rikoskierteestä ja tällöin uusiminen on enemmänkin seurausta toisintoimimismahdollisuuden puutteesta kuin syyllisyyden asteen kohoamisesta. Pyrin tutkimaan uusimiseen johtavia syitä ja keinoja vähentää uusimista.
Tutkielmassa tarkastellaan uusintarikollisuutta ja uusimisankaroitumista myös laajemmin kriminaalipoliittisesta ja kriminologisesta näkökulmasta. Uusimisankaroituminen on yleisesti hyväksytty rikosoikeudellisessa seuraamusjärjestelmässä. Asteittain ankaroituva rangaistusjärjestelmä vaatii uusimisankaroitumista järjestelmän uskottavuuden säilyttämiseksi. Uusimisankaroitumisen perustelut eivät ole kuitenkaan ole aukottomat. Rikoksen uusiminen johtaa laitosrangaistukseen ja laitosrangaistuksen ei ole todettu vähentävän uusintarikollisuutta, päinvastoin lisäävän sitä. Rikoksen uusiminen johtuu usein rikoskierteestä ja tällöin uusiminen on enemmänkin seurausta toisintoimimismahdollisuuden puutteesta kuin syyllisyyden asteen kohoamisesta. Pyrin tutkimaan uusimiseen johtavia syitä ja keinoja vähentää uusimista.
Kokoelmat
- Pro gradut [4089]