Hallitustiedon luovuttaminen hallituksen jäsenen avustajalle erityisesti liikesalaisuuslain näkökulmasta

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, asettaako 2018 voimaan tullut liikesalaisuuslaki rajoituksia sen suhteen, onko hallituksen jäsenellä oikeus luovuttaa hallitustietoa avustajalleen. Tarkastelun kohteena on tilanne, jossa hallitus ei tee kollektiivisesti päätöstä hallitustiedon luovuttamisesta. Avustajana arvioitavassa tilanteessa toimii hallituksen jäsenen taustayhteisön organisaatioon kuuluva taho. Taustayhteisö on yhtiön osakkeenomistaja, joka on nimennyt hallituksen jäsenen. Liikesalaisuuslain lisäksi arviointiin vaikuttavat erityisesti hallitustyöskentelyn tehostaminen, osakkeenomistajien yhdenvertaisuus sekä johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus. Tutkielman lähtöasetelma pohjautuu ennen liikesalaisuuslain voimaantuloa julkaistuun artikkeliin avustajien käyttämisestä hallitustyöskentelyssä ja hallitustiedon luovuttamisesta.

Tutkielmassa käytetään oikeusdogmaattista tutkimusmetodia, jonka avulla systematisoidaan voimassa olevaa liikesalaisuuslain liikesalaisuuden oikeudettoman ilmaisemisen kieltoa koskevaa sääntelyä ja esitetään sille tulkintatapa tutkielman tarkoittamassa tapauksessa. Tutkielmaan on lisäksi sisällytetty tiivis oikeusvertaileva osio.

Hallituksen jäsenet turvautuvat yhä enenevässä määrin avustajiin oman työskentelynsä tueksi, sillä hallituksen jäseniin kohdistuu laajoja osaamisvaatimuksia hallituksen käsittelemän laajaalaisen ja moniulotteisen tiedon vuoksi. Avustajan käyttäminen edellyttää, että hallituksen jäsen luovuttaa avustajalle luottamuksellista tietoa, joka useimmiten sisältää myös yhtiön liikesalaisuudeksi luokiteltavaa tietoa. Tutkielmassa käsitellään osakeyhtiölain ja liikesalaisuuslain asettamaa oikeudellista viitekehystä tietojen luovuttamiseen liittyen. Tutkielmassa huomioidaan yhtiön johdon toimintaa ohjaavat osakeyhtiölain yleiset periaatteet sekä todennetaan liikesalaisuuslain hallituksen jäsenille perustama siviilioikeudellinen salassapitovelvollisuus.

Tutkielmassa esitetään tulkintasuositus, jonka mukaan liikesalaisuuslain hallituksen jäsentä koskevaa liikesalaisuuden ilmaisemisen kieltoa ei tulisi kategorisesti soveltaa tilanteessa, jossa hallituksen jäsen pyrkii tehostamaan hallitustyöskentelyä käyttämällä tehtävässään avustajaa. Hallitustyön tehostaminen on yhtiön edun eli kaikkien osakkeenomistajien edun mukaista. Hallituksen jäsenille asetettua ilmaisukieltoa ei ole teleologisesti tulkittuna tarkoitettu rajoittamaan liikesalaisuuksien luovuttamista tutkielman tarkoittamassa tilanteessa. Tulkintasuositus on liikesalaisuusdirektiivin mukainen sekä linjassa Tanskassa ja Ruotsissa hallitustiedon luovuttamista koskevan käytännön ja johdon fidusiaaristen velvollisuuksien kanssa.