Kilpailukieltovelvoitteet yrityskaupoissa
Vilmunen, Mika (2020-06)
Vilmunen, Mika
Lapin yliopisto
06 / 2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062445580
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062445580
Tiivistelmä
Kilpailukieltovelvoite on taloudellisesti yksi merkittävimmistä yrityskauppasopimuksen sopimusehdoista. Kilpailukieltovelvoitteen tavoitteena on suojata yrityskaupan kohteena olevan yrityksen taloudellisen arvon säilyminen vielä yrityskaupan toteutumisen jälkeenkin estämällä myyjää kilpailemasta samoilla markkinoilla. Myyjällä saattaisikin olla helppo jatkaa kilpailevaa liiketoimintaa vielä yrityskaupan toteutumisen jälkeen, mikä omalta osaltaan pienentäisi kaupan kohteena olevan yrityksen markkinoita ja vähentäisi toteutuneen kaupan taloudellista arvoa.
Yrityskauppojen kilpailukieltovelvoitteita säännellään hajanaisesti niin EU-oikeudessa kuin Suomen kansallisellakin tasolla. EU-oikeudessa yrityskauppojen kilpailukieltovelvoitteita säännellään niin perustamissopimuksen, asetuksen kuin myös ohjeellisen tiedonannonkin tasolla. Niin ikään EU:n säännöksiin perustuvassa Suomen kansallisessa oikeudessa kilpailukieltovelvoitteista säännellään sekä lain että myös ohjeellisten säännösten tasolla. Huomattavaa on, että sekä EU:n että Suomen ohjeellisten kilpailukieltovelvoitteita koskevien säädösten tosiasiallinen oikeudellinen merkitys on suuri.
Tämän tutkielman tavoitteena on koota yrityskauppojen kilpailukieltovelvoitteita koskevat säännökset yhteen tuottaen näin koherentin kokonaisuuden kilpailukieltovelvoitteita koskevasta säädösympäristöstä. Lisäksi yrityskauppojen kilpailukieltovelvoitteiden ymmärtämiseksi tutkielmassa käsitellään yrityskauppoja ja kilpailukieltoja yleisellä tasolla. Tutkielman lopuksi käsitellään kilpailukieltovelvoitteen rikkomista ja sen seurauksia. Kilpailukieltovelvoitteiden seurauksina sopimussakko ja vahingonkorvaus ovatkin katsottava merkittäviksi, sillä kilpailukieltovelvoite yksinään on vaikutukseltaan tehoton. Pääsäännöksi voidaan todeta, että mikäli kilpailukieltovelvoite on kaupan kohteena olevan yrityksen toiminnan kannalta asiallisesti, ajallisesti ja maantieteellisesti kohtuullisesti rajattu, on velvoite katsottava päteväksi ja täten kaupan osapuolia sitovaksi.
Yrityskauppojen kilpailukieltovelvoitteita säännellään hajanaisesti niin EU-oikeudessa kuin Suomen kansallisellakin tasolla. EU-oikeudessa yrityskauppojen kilpailukieltovelvoitteita säännellään niin perustamissopimuksen, asetuksen kuin myös ohjeellisen tiedonannonkin tasolla. Niin ikään EU:n säännöksiin perustuvassa Suomen kansallisessa oikeudessa kilpailukieltovelvoitteista säännellään sekä lain että myös ohjeellisten säännösten tasolla. Huomattavaa on, että sekä EU:n että Suomen ohjeellisten kilpailukieltovelvoitteita koskevien säädösten tosiasiallinen oikeudellinen merkitys on suuri.
Tämän tutkielman tavoitteena on koota yrityskauppojen kilpailukieltovelvoitteita koskevat säännökset yhteen tuottaen näin koherentin kokonaisuuden kilpailukieltovelvoitteita koskevasta säädösympäristöstä. Lisäksi yrityskauppojen kilpailukieltovelvoitteiden ymmärtämiseksi tutkielmassa käsitellään yrityskauppoja ja kilpailukieltoja yleisellä tasolla. Tutkielman lopuksi käsitellään kilpailukieltovelvoitteen rikkomista ja sen seurauksia. Kilpailukieltovelvoitteiden seurauksina sopimussakko ja vahingonkorvaus ovatkin katsottava merkittäviksi, sillä kilpailukieltovelvoite yksinään on vaikutukseltaan tehoton. Pääsäännöksi voidaan todeta, että mikäli kilpailukieltovelvoite on kaupan kohteena olevan yrityksen toiminnan kannalta asiallisesti, ajallisesti ja maantieteellisesti kohtuullisesti rajattu, on velvoite katsottava päteväksi ja täten kaupan osapuolia sitovaksi.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4515]