Y-sukupolven opettajien näkemyksiä työstä, työhyvinvoinnista ja työhyvinvoinnin johtamisesta

Abstract

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida Y-sukupolven opettajien näkemyksiä työstä, työhyvinvoinnista ja työhyvinvoinnin johtamisesta. Tarkoituksena on positiivisen lähestymistavan kautta ymmärtää, millaista työhyvinvointijohtamista ja tukea Y-sukupolven opettajat työssään kaipaavat. Lisäksi halutaan selvittää, miten opettajat saataisiin jatkamaan työssään. Y-sukupolven opettajien työhyvinvointitutkimus on yhteiskunnallisesti ajankohtainen opetusalan työvoiman säilymisen ja työssä jatkamisen näkökulmasta, sillä opettajankoulutuksen hakijamäärät ovat laskeneet ja monet nuoret opettajat kokevat opetustyön kuormittavaksi ja hakeutuvat muille aloille tai muihin työtehtäviin.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu Y-sukupolvesta opettajana ja työhyvinvoinnin ja työhyvinvointijohtamisen määrittelystä. Työhyvinvointia lähestytään positiivisen psykologian ja voimavarakeskeisen ajattelun näkökulmasta. Tutkimuksen empiirisenä tarkoituksena on selvittää Y-sukupolven opettajien näkemyksiä työhyvinvointiin liittyen. Tutkimuksen aineisto kerättiin Y-sukupolven perusopetuksen opettajilta teemahaastatteluilla (N=8). Aineisto analysoitiin abduktiivisesti teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tulosten perusteella opetusala näyttäytyy Y-sukupolven opettajille työhyvinvoinnin näkökulmasta työntäytteisenä. Erityisen kuormittavaa on kokemus siitä, että ei voi tehdä työtä niin hyvin kuin toivoisi. Y-sukupolven opettajien työhyvinvointia voidaan parhaiten tukea ja johtaa lisäämällä työn voimavaroja. Osaamista ja valmiuksia tulee vahvistaa opettajien peruskoulutusta kehittämällä, mentoriohjelmat tulee käynnistää opettajien työn tueksi ja mahdollistaa täydennyskoulutus läpi työuran. Koulujen yhteisöllisyyttä ja moniammatillista yhteistyötä tulee kehittää ja lisätä resursseja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseen. Työskentelyolosuhteita tulee parantaa ryhmäkokoja pienentämällä ja lisäämällä koulunkäynninohjaajien määrää. Y-sukupolven opettajien omia voimavaroja tulee vahvistaa yksilöllisin keinoin. Opetusalan vetovoimaa voidaan kohentaa opetustyön arvostusta lisäämällä ja julkisuuskuvaa parantamalla. Y-sukupolven opettajien työssä jatkamista voidaan edistää virkoja vakinaistamalla ja palkkausta kehittämällä.