Sosiaalisen kuntoutuksen työntekijöiden kategorisointeja nuorten osallisuuden mahdollisuuksista

Abstract

Tarkastelen tutkimuksessani nuorille sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa rakentuvia kategorisointeja. Tutkimukseni käsittelee työntekijöiden käyttöön ottamien kategori-oiden heijastamia diskursseja ja niiden merkityksiä nuorten osallisuuden mahdollisuuksien näkökulmasta. Tutkimukseni aineistona olivat Kelan rahoittamassa Nuorten osallisuus ja sosiaalinen kuntoutus Lapissa -hankkeessa (2015 ̶ 2016) toteutetut sosiaalisen kuntoutuksen työntekijöiden haastattelut. Aineisto koostuu yhteensä neljästä syksyllä 2015 toteutetusta ryhmähaastatteluista. Rajasin omaan käyttööni kaksi näistä haastatteluista. Tutkimukseni analyysimenetelmänä käytin diskurssianalyysiin pohjautuvaa viitekehys-tä. Aineiston analyysi osoitti, että kategoriat ovat sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa nuorille rakennettuja identiteettikuvia, jotka ilmentävät nuorten tilanteita ja heidän osallisuuden mahdollisuuksiaan kuvaavia diskursseja. Kategorisointiin sisältyvät diskurssit tuovat esille sitä, mitkä asiat määritellään osallisuutta mahdollistaviksi sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteiden näkökulmasta. Tutkimukseni tuloksina aineistosta nousi esiin kolme kategorisointiin sisältyvää dis-kurssia: marginaalissa oleva nuori, erityistä tukea tarvitseva nuori ja osallistuva nuori. Näiden diskurssien sisällä näyttäytyvät näihin laajempiin diskursseihin liittyvät ja nuoria yksityiskohtaisempiin kategorioihin määrittelevät diskurssit merkityksineen ja seurauksineen. Tulkintani mukaan nämä sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa esiintyvät diskurssit tuovat esille ovat suhteessa toisiinsa vuorovaikuttavia, sisäkkäisiä ja rinnakkaisia. Tuloksista paikantamani diskurssit tuovat esille yhteiskunnan palvelujärjestelmän rakenteiden merkityksiä sekä määrittävät eri tilanteissa olevien nuorten osallisuuden mahdollisuuksien reunaehtoja. Johtopäätöksenä ilmenee, että yhteiskunnan palvelujärjestelmän reunaehdot mahdollistavat vain osalle nuorista osallisuutta. Näin ollen yhteiskunnassa on tarve muuttaa osallisuuden muotoja säänteleviä rakenteita nuorten moninaisuutta paremmin huomioiviksi.