Huumausainerikostorjunta suljetuissa vankiloissa
Kallioinen, Inna (2020)
Kallioinen, Inna
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020063046530
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020063046530
Tiivistelmä
Tämän maisteritutkielmani tarkoitus on kuvata suljetuissa vankiloissa tehtävän huumausainerikostorjuntatyön nykytilaa sitä koskevan lainsäädännön ja käytännön näkökulmien valossa. Tutkielmassa tuon ilmi huumausainerikostorjunnan haasteita suljetuissa vankiloissa ja esitän mahdollisia ratkaisukeinoja vankiloissa tapahtuvien huumausainerikosten vähentämiseksi tulevaisuudessa. Tutkielman lähdeaineisto koostuu kirjallisuuden ja virallislähteiden lisäksi tätä tutkielmaa varten tehdyistä viranomaishaastatteluista sekä oikeustieteen notaaritutkielmaani varten vuonna 2015 keräämistäni viranomaishaastatteluista. Tutkielman näkökulma on siten oikeustieteelliseksi tutkielmaksi vahvasti käytännönläheinen ja vankilaturvallisuuslähtöinen. Lainsäätäjän ja täytäntöönpanoviranomaisen pyrkimyksenä on vankiloiden päihteettömyys. Tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin käytännössä vaikeaa, koska suuri osa vangeista kärsii päihderiippuvuudesta ja vankilassa sosiaalista ympäristöä leimaa monien rikollinen elämäntapa. Lisäksi järjestäytyneen rikollisuuden merkittävä rooli vankiloissa käytävässä huumausainekaupassa tuottaa rikostorjunnalle erityishaasteita. Tutkielmassa käsitellään viranomaisen käytössä olevia keinoja puuttua vankiloissa tapahtuviin huumausainerikoksiin ja estää niitä ennakolta. Suoraan vankeuslain nojalla huumausainerikollisuuteen voidaan puuttua esimerkiksi vankisijoittelun, turvaamistoimenpiteiden, valvonnan ja tarkastusten avulla. Vankiloissa tapahtuvat huumausaineen käyttörikokset käsitellään rikosprosessin sijasta sitä kevy-emmässä kurinpitomenettelyssä. Sanktioksi tällöin määrättävällä kurinpitorangaistuksella voi olla huumausainerikollisuutta vähentävä vaikutus. Muilla keinoilla huumausainerikollisuutta voidaan torjua esimerkiksi vankilan rakenteellisilla seikoilla ja onnistuneella päihdekuntoutuksella. Lainsäätäjän sinänsä mahdollistamien huumausainerikostorjuntakeinojen käytölle aiheutuu käytännössä rajoitteita henkilöstöresurssien puutteiden ja muiden resurssikysymysten sekä tiukan laintulkinnan vuoksi. Lakimuutoksilla huumausainerikostorjuntaa voitaisiin tehostaa monin tavoin, mutta samalla jouduttaisiin rajoittamaan vangin perus- ja ihmisoikeuksia. Huumausainerikostorjunta onkin tasapainoilua vankien perus- ja ihmisoikeuksien ja tehokkaan kontrollin välillä.
Kokoelmat
- Pro gradut [4089]