TIETOISEN LÄSNÄOLON HARJOITTAMINEN AVOIMEN TAIDEKOULUN OPETUKSESSA: Tapaustutkimus tietoisuustaitojen yhdistämisestä kuvataideopetukseen
Kallio, Päivi (2020-06-16)
Kallio, Päivi
Lapin yliopisto
16.06.2020
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091469477
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091469477
Tiivistelmä
Tutkimukset osoittavat, että tietoisuustaitojen harjoittaminen lisää intuitiivista ajattelua ja vapauttaa yksilölliseen luovuuteen. Oletan, että kuvataiteen aistimellisuus tarjoaa erityisen mahdollisuuden saattaa ihminen tällaiseen keskittyneeseen, hetkeen sidottuun läsnäolevaan tilaan. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaista on kuvataideopetus, johon on liitetty tietoisen läsnäolon taitojen harjoittaminen. Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena Avoimen taidekoulun opetuksen kontekstissa. Tutkimustehtävänä on ymmärtää ja kuvata, millaisia ovat Avoimen taidekoulun opettajien käyttöteoriat, sekä millaisia ovat ne käytännön harjoitukset, joilla Avoimen taidekoulun oppilaita ohjataan intuitiivisen tiedon ja henkilökohtaisen luovan ilmaisun löytämiseen.
Tutkimukseni teoria nousee julkaisuista, jotka käsittelevät tietoisen läsnäolon harjoittamista, kontemplatiivista pedagogiikkaa, holistisia ja multimodaalisia oppimisnäkemyksiä sekä intuitiivista kuvataidetyöskentelyä. Aineistoni koostuu Avoimen taidekoulun perustajaopettajien, Nagashilan ja Matti Kurjen, keväällä 2019 tekemistäni haastatteluista. Toteutin ne yksilöllisinä, strukturoimattomina teemahaastatteluina. Analysoin aineiston käyttäen menetelmänä hermeneuttis-fenomenografista sisällönanalyysiä. Kokonaiskäsitystä ilmiöstä hankin myös havainnoimalla koulun käytännön opetustilanteita.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että Avoimessa taidekoulussa jo taiteellinen työskentely sinänsä on tietoisen läsnäolon harjoittamista. Koulun nelivuotisen opinto-ohjelman piirustus- ja maalaustehtävät sisältävät metodisesti meditatiivisia harjoituksia, joiden tarkoitus on lisätä oppilaiden itsetuntemusta ja tukea heitä eteenpäin omalla luovuuden polullaan. Käytännön opetuksen voi katsoa heijastavan kontemplatiivisen pedagogiikan periaatteita ja dialogista oppimisasetelmaa.
Tutkimukseni perusteella ihmisen sisäinen luovuus aukeaa tietoisen läsnäolon tilassa. Luovaa ilmaisua tukeakseen kuvataideopettajan tärkein taito onkin pyrkiä olemaan läsnä niin itselleen kuin oppilaille.
Tutkimukseni teoria nousee julkaisuista, jotka käsittelevät tietoisen läsnäolon harjoittamista, kontemplatiivista pedagogiikkaa, holistisia ja multimodaalisia oppimisnäkemyksiä sekä intuitiivista kuvataidetyöskentelyä. Aineistoni koostuu Avoimen taidekoulun perustajaopettajien, Nagashilan ja Matti Kurjen, keväällä 2019 tekemistäni haastatteluista. Toteutin ne yksilöllisinä, strukturoimattomina teemahaastatteluina. Analysoin aineiston käyttäen menetelmänä hermeneuttis-fenomenografista sisällönanalyysiä. Kokonaiskäsitystä ilmiöstä hankin myös havainnoimalla koulun käytännön opetustilanteita.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että Avoimessa taidekoulussa jo taiteellinen työskentely sinänsä on tietoisen läsnäolon harjoittamista. Koulun nelivuotisen opinto-ohjelman piirustus- ja maalaustehtävät sisältävät metodisesti meditatiivisia harjoituksia, joiden tarkoitus on lisätä oppilaiden itsetuntemusta ja tukea heitä eteenpäin omalla luovuuden polullaan. Käytännön opetuksen voi katsoa heijastavan kontemplatiivisen pedagogiikan periaatteita ja dialogista oppimisasetelmaa.
Tutkimukseni perusteella ihmisen sisäinen luovuus aukeaa tietoisen läsnäolon tilassa. Luovaa ilmaisua tukeakseen kuvataideopettajan tärkein taito onkin pyrkiä olemaan läsnä niin itselleen kuin oppilaille.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4577]