Mitä matkailu tarkoittaa pienelle Päijät-Hämeen kunnalle? Retorinen analyysi kuntapäättäjien matkailulle antamista merkityksistä

Abstract

Matkailusuunnittelu on nykypäivänä tärkeää matkailun merkityksen ja aseman kasvaessa. Yrityksissä ja erilaisissa muissa matkailuorganisaatioissa ymmärretään hyvin matkailusuunnittelun tärkeys, ja toiminta voi nykyään olla hyvinkin suunniteltua. Julkisen sektorin puolella, esimerkiksi kaupungeissa, matkailun kehittämisestä ja suunnittelusta vastaa yleensä alueellinen matkailuyhtiö. Pienissä kunnissa puolestaan resurssit voivat olla tiukat, eikä niitä siksi välttämättä kohdisteta matkailusuunnitteluun. Vähäiset resurssit voivat myös olla eräänlainen ”tekosyy” sille, että matkailusuunnittelun tärkeyttä ei ole ymmärretty. Kuntien rooli matkailun puitteiden ja toimintaympäristön luojana on kuitenkin erittäin tärkeä tekijä matkailun kehittymisen kannalta.

Aiempi tutkimus kuntien matkailusuunnittelusta on ollut melko vähäistä. Sen sijaan on tutkittu kuntien vetovoimatekijöitä, tulo- ja työllisyysvaikutuksia, aluetaloudellisia vaikutuksia, suunnittelun ja päätöksenteon konflikteja sekä paikallisten asukkaiden suhtautumista matkailuun. Lisätutkimusta kaipaa kuntasektorin päättäjien roolien ja käsitysten tutkiminen, kuten myös matkailun asema politiikassa ja politiikan rooli sekä merkitys matkailusuunnittelussa. Tutkielman teoreettinen viitekehys on muodostettu matkailusuunnittelun ja – politiikan käsit-teiden ympärille.

Tutkielman yleisenä tavoitteena on selvittää, millainen on matkailun ja matkailusuunnittelun merkitys pienessä Päijät-Hämeen kunnassa. Tutkimuksen kohteena ovat pienen Päijät-Hämäläisen kunnan päättäjien ja virkamiesten antamat merkitykset matkailulle. Päättäjillä ja virkamiehillä tarkoitetaan tässä yhteydessä avainhenkilöitä, jotka ovat voineet tai voivat vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon jollakin tavalla. Tutkielman tieteellisenä tehtävänä on tarkastella millaisia merkityksiä kunnan päätöksentekijät antavat kunnan alueella tapahtuvalle matkailulle. Tutkimuksen osatehtäviä ovat; millaiseksi matkailu esitetään alueella, miten ja millaiseksi matkailusuunnittelu ja päätöksenteko esitetään kunnassa, mihin arvoihin vetoa-malla yleisö pyritään vakuuttamaan eli millaisia vakuuttamisen ja argumentoinnin keinoja käytetään, millaiseksi tapahtumien rooli alueen matkailussa ja matkailusuunnittelussa esitetään.

Tutkielman aineistona ovat kuusi teemahaastattelua, jotka tein tutkimuskohteena olevan kunnan keskeisille päättäjille keväällä 2016. Aineisto analysoitiin retorisella analyysillä. Tutkielman tuloksina saatiin selville se, että matkailu ja tapahtumat koetaan merkittävinä kuntien elinvoiman kannalta. Tapahtumat yhdistettiin automaattisesti matkailuun ja matkailusuunnitteluun. Matkailuun ei oltu kuitenkaan valmiita sitoutumaan pitkällä tähtäimellä, sillä matkailun kehittämiseen ja matkailusuunnitteluun ei oltu valmiita panostamaan päätöksentekotasolla. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä kunnallista matkailua ja ymmärrystä matkailusuunnittelusta. Tutkimustuloksia voivat soveltaa pienten kuntien päätöksentekijät sekä matkailuyritykset kehittäessään matkailu ja yhteistyötään. Lisäksi tutkimustuloksia voivat soveltaa maakunnallisen tason matkailuorganisaatiot ja matkailunkehittämisyksiköt.