Ulosmitatun pesäosuuden rahaksi muuttaminen
Sinisalo, Teemu (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690447
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690447
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitetään ulosmitatun pesäosuuden rahaksi muuttamista. Pesäosuuden ulosmittaus on ulosottomenettelyssä tehtävä täytäntöönpanotoimenpide, jolla on erilainen merkitys asianosaisille. Velallisperilliselle se tarkoittaa jäämistöomaisuuteen kohdistuvan saanto-oikeuden sitomista hänen omaisuuspiiriinsä, mutta kuolinpesän muulle osakkaalle se tarkoittaa jäämistöomaisuuteen kohdistu-van disponointioikeuden rajoittamista. Ulosoton hakijalle se puolestaan tarkoittaa mahdollisuutta saada suoritus saatavalle, kun ulosottoviranomaiselle se tarkoittaa velvollisuutta saattaa ulosottome-nettely päätökseen.
Tutkielman aihe perustuu oikeuskäytäntöön. Ulosottoviranomainen oli aikaisemmin itseoikaissut pe-säosuuden ulosmittauksen, jos leski oli pidättänyt puolisoiden yhteisenä kotina pitämään asuntoon perintökaaren mukaisen hallintaoikeuden. Itseoikaisu oli tehty myös siinä tapauksessa, että jäämistö-omaisuuteen oli kohdistunut jokin muu omistusoikeudesta irrotettu oikeus. Itseoikaisulla oli täytetty ulosottokaaren säätämä joutuisuusvaatimus. Ulosottoviranomaisen toimintaan toi muutoksen Kor-keimman oikeuden prejudikaatti 2015:98. Se arvotti joutuisuusvaatimuksen toissijaiseksi ulosoton hakijan maksunsaantioikeuteen nähden. Prejudikaatti on vaikuttanut ulosottomenettelyyn, sillä itse-oikaisun sijaan siitä on seurannut pesäosuuden ulosmittauspakko.
Tutkielmassa korostuu oikeuskirjallisuuden merkitys, vaikka oikeuskirjallisuudessa ei ole juuri käsi-telty vuoden 2015 prejudikaattia. Oikeuskirjallisuutta oikeuslähteenä tukee voimassa oleva lainsää-däntö, sillä uutta aiheeseen liittyvää oikeuskäytäntöäkään ei ole vuoden 2015 jälkeen muodostunut. Lainsäädäntöä käydään läpi niiltä osin kuin se sallii ja rajoittaa ulosottoviranomaisen mahdollisuuksia muuttaa ulosmitattu pesäosuus rahaksi. Uuden oikeuskäytännön puute voi osaltaan olla osoitus ulos-ottoviranomaisen passiivisuudesta ja haluttomuudesta muuttaa ulosmitattuja pesäosuuksia rahaksi. Ulosottoviranomaisen sisällä pesäosuuden muuttamista rahaksi on tapahtunut vähänlaisesti ja sitä on voitu perustella ulosottokaaren säännöksellä, joka kieltää ulosmitatun pesäosuuden myynnin.
Tutkielman aihe perustuu oikeuskäytäntöön. Ulosottoviranomainen oli aikaisemmin itseoikaissut pe-säosuuden ulosmittauksen, jos leski oli pidättänyt puolisoiden yhteisenä kotina pitämään asuntoon perintökaaren mukaisen hallintaoikeuden. Itseoikaisu oli tehty myös siinä tapauksessa, että jäämistö-omaisuuteen oli kohdistunut jokin muu omistusoikeudesta irrotettu oikeus. Itseoikaisulla oli täytetty ulosottokaaren säätämä joutuisuusvaatimus. Ulosottoviranomaisen toimintaan toi muutoksen Kor-keimman oikeuden prejudikaatti 2015:98. Se arvotti joutuisuusvaatimuksen toissijaiseksi ulosoton hakijan maksunsaantioikeuteen nähden. Prejudikaatti on vaikuttanut ulosottomenettelyyn, sillä itse-oikaisun sijaan siitä on seurannut pesäosuuden ulosmittauspakko.
Tutkielmassa korostuu oikeuskirjallisuuden merkitys, vaikka oikeuskirjallisuudessa ei ole juuri käsi-telty vuoden 2015 prejudikaattia. Oikeuskirjallisuutta oikeuslähteenä tukee voimassa oleva lainsää-däntö, sillä uutta aiheeseen liittyvää oikeuskäytäntöäkään ei ole vuoden 2015 jälkeen muodostunut. Lainsäädäntöä käydään läpi niiltä osin kuin se sallii ja rajoittaa ulosottoviranomaisen mahdollisuuksia muuttaa ulosmitattu pesäosuus rahaksi. Uuden oikeuskäytännön puute voi osaltaan olla osoitus ulos-ottoviranomaisen passiivisuudesta ja haluttomuudesta muuttaa ulosmitattuja pesäosuuksia rahaksi. Ulosottoviranomaisen sisällä pesäosuuden muuttamista rahaksi on tapahtunut vähänlaisesti ja sitä on voitu perustella ulosottokaaren säännöksellä, joka kieltää ulosmitatun pesäosuuden myynnin.
Kokoelmat
- Pro gradut [3938]